Tulisiko mieleesi pureskella ruoka lapselle valmiiksi?
Monet luonnonkansat pureskelevat ruoan pikkulapsille. Onko siitä hyötyä?
Tutkijoiden mukaan premastikaatio lisää myös ruokailun turvallisuutta, sillä äiti tietää täsmälleen, mitä lapsi syö.
Luonnonkansojen lastenhoitotavat on otettu käyttöön monissa länsimaisessa perheessä.
Jotkut imettävät lapsiaan kauemmin kuin suositellut kuusi kuukautta. Monet kantavat pientä lasta kantoliinassa ja nukkuvat lapsen vieressään. Uskaliaimmat ovat jopa keittäneet istukkansa ja syöneet sen, kuten jotkut luonnonkansojen edustajat tekevät.
Luonnonkansojen lastenhoitotavoista yksi ei kuitenkaan innosta länsimaalaisia. Se on premastikaatio eli ruoan pureskeleminen lapselle valmiiksi.
Premastikaatiota ei mainita minkään länsimaan virallisissa lastenhoito-ohjeissa. Päinvastoin, vanhempia ja lapsia kehotetaan käyttämään eri ruokailuvälineitä, jotta lapsi ei saisi äidin suubakteereita.
Viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet premastikaatiosta. Onko siitä kenties hyötyjä, joita emme vielä tiedä?
Hampaattoman ravitsemus
Ensimmäiset kirjalliset maininnat premastikaatiosta ovat peräisin muslimioppinut Avicennalta vuodelta 1025.
Premastikaation ei ole arveltu olevan haitallista, eikä se ainakaan ole suistanut ihmisyhteisöjä turmioon.
Premastikaatiosta on raportoitu kaikilta mantereilta, ja sitä harrastavat sekä metsästäjä-keräilijät että maanviljelijäyhteisöt. Se on edelleen hyvin yleistä esimerkiksi Afrikassa. Nigerialaisista pikkulapsista peräti 80 prosenttia saa ruokansa etukäteen pureskeltuna.
Antropologien mukaan luonnonkansojen näkökulmasta premastikaatio on erittäin järkevää. Lapsen on vaikea saada riittävästi ravintoa pelkästä rintamaidosta puolen vuoden iän jälkeen. Monilla on hampaat ruoan hienontamiseen kuitenkin vasta noin kaksivuotiaana. Väliin jää siis pitkä aika, jolloin lapsen on vaikea syödä muuta kuin enemmän tai vähemmän pehmeää ruokaa.
Jotkut tutkijat ajattelevat, että premastikaatio kehittyi auttamaan lapsia tämän väliajan yli.
Tutkijoiden mukaan premastikaatio lisää myös ruokailun turvallisuutta. Äiti tietää täsmälleen, mitä lapsi syö. Jos ruoka maistuu oudolta tai tuliselta, äiti voi sylkäistä sen pois.
Outoja siirtymiä
Entä pelot siitä, että äiti tartuttaisi lapseen vaikkapa kariesbakteerin? Pelko on aiheellinen, sillä kariesbakteerin tiedetään siirtyvän äidiltä lapselle.
Luonnonkansojen premastikaatiota tarkastelleissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu yllättävää tietoa.
Kun on verrattu premastikoivien äiti-lapsi-parien suun mikrobistoa, sen on havaittu olevan hyvin erilainen. Äidin suubakteeristo ei siis siirry lapselle kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Boliviassa tehdyssä tutkimuksessa äitien kariesbakteeri ei siirtynyt lapsiin odotetusti.
Joissakin tutkimuksissa on vertailtu pureskeltua ja tavallista ruokaa saaneita lapsia keskenään. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että premastikoitua ruokaa saaneilla lapsilla oli vähemmän ripulia kuin normiruokaa syöneillä. Äidin suumikrobeilla voi siis olla myös suojaavia ominaisuuksia, mutta tästä tiedetään edelleen kovin vähän.
Länsimaissa premastikaatiolla tuskin olisi ravitsemuksellista merkitystä, koska meillä käytetään paljon soseruokia.