Pomot, byrokratia ja poliitikot haukkaavat uuden peliyhtiön tuotoista yhä suuremman palan
Valtion uusi rahapeliyhtiö synnyttää moniportaisen ja -mutkaisen kalliin hallintohimmelin, jonka kustannukset ovat pois avun tarvitsijalta.
Ministeriön erillisyksikkö, asiantuntijaelin, hallintoneuvosto, johtoryhmä, arviointijaosto, avustusosasto, neuvottelukunta, ministerityöryhmä …
Nämä muodostavat vain osan ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan uuden Veikkauksen ympärillä pyörivästä organisaatioryppäästä.
”Mahtavatko avun tarvitsijat saada tukea edes nykyiseen tapaan?” kysyy sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavan SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Kun yksityisessä liike-elämässä tehdään fuusioita, seurauksena on yleensä päällekkäisten toimintojen purkaminen eli organisaatio laihtuu ja säästää.
Uuden Veikkauksen kohdalla suunta on kuitenkin päinvastainen.
”Oman yleisnäkemykseni mukaan pelituottojen jakamisen ympärille syntyy niin suuri joukko erilaisia hallinnointielimiä, että jännitteet vallasta ja vastuusta ovat epäselviä,” Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa työskentelevä professori Jari Stenvall sanoo.
Entiset jatkavat
Iso rahaläjä houkutteleen äärelleen jakajia, isompi kasa vielä enemmän.
Stenvall on seurannut ensinnäkin uutta Veikkausta valmistelevan, Olli-Pekka Kallasvuon johtaman FRV Evo Oy:n nimitysuutisointia.
”Vaikuttaa siltä, että hyvä veli -verkosto toimii. Nykyisiä valta-asemia pyritään turvaamaan myös tulevaisuudessa.”
Näkyvimmin julkisuudessa on ollut uuden yhtiön tulevan toimitusjohtajan Olli Sarekosken muhkea 32 000 euron kuukausipalkka. Työttömiksi eivät jää myöskään muut vanhojen peliyhtiöiden johtopaikoilla olleet, sillä esimerkiksi RAY:n nykyinen toimitusjohtaja, ex-valtiosihteeri Velipekka Nummikoski jatkaa uuden Veikkauksen varatoimitusjohtajana.
Kaikille muillekin nykyisen RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton työntekijöille on luvattu töitä uudesta Veikkauksesta.
Poikkeuksen muodostaa RAY:n nykyinen avustusosasto. Osaston väestä tulee valtion virkamiehiä, sillä heistä kootaan täysin uusi elin ministeriöön, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. 48:n viranomaisen keskusta johtaa RAY:n nykyinen avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä. STEAn tehtävä on avustusten valmistelu, valvonta, seuranta ja maksatus.
Mutta sekään ei riitä.
”Yliorganisointia”
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan myös STEAsta erillinen uusi avustusasioiden neuvottelukunta.
Tämän hetkisten tietojen mukaan neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä varajäsenineen, ja sen asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten on määrä olla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialoja edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä. Neuvottelukunnan tehtäviksi on kaavailtu erilaisten lausuntojen, linjausten, arviointien ja kehittämisehdotusten esittäminen.
Avustusten jaosta päättävät aina ministerit. STEAn, neuvottelukunnan ja virkamiesten lisäksi ministereiden apuna on niin ikään valtioneuvoston asettama arviointi- ja avustusjaosto. Jaosto antaa ministeriön ehdotuksesta lausuntoja avustusten jakamiseksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille sekä tekee arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta.
Maa- ja metsätalousministeriössä sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä avustukset valmistellaan ja esitellään ministereille virkamiestöinä.
”Ei tämä ole nykyajan toimintakulttuuria norminpurkutalkoineen. Enemmänkin kokonaisuus kuulostaa hyvin perinteiseltä tavalta yliorganisoida hallinto, ja usein tällaisen seurauksena syntyy epäluottamusta ja epävarmuutta”, professori Stenvall sanoo.
Poliitikkojen hunajaa
Lisää valtaa ja palkkioita on luvassa myös 24-jäsenisessä hallintoneuvostossa.
Vanhan Veikkaus Oy:n hallintoneuvosto ja RAY:n hallitus ovat perinteisesti olleet poliitikkojen haluttuja puuhapaikkoja. Niissä puheenjohtajan vuosipalkkio on 15 500 euroa, jäsenen 3 000 euroa. Uuden hallintoneuvoston peruskustannukset kokouspalkkioineen – ilman tutustumismatkoja, edustusta ja tarjoilua – ovat heti 150 000 euroa vuodessa. Tämäkin summa kuitataan päältä ennen kuin tuottoja jaetaan tarvitsijoille.
Tämän vuosikymmenen alussa RAY:n avustuksia saaneet järjestöt loivat jo alussa mainitun SOSTE:n asiantuntijaorganisaatiokseen. Tämä etujärjestöjen etujärjestö on paisunut lähes 50 työntekijän organisaatioksi, joka saa 80-prosenttisesti toimintarahansa jäsenjärjestöiltään, jotka nipistävät summan viime kädessä omilta autettaviltaan.
”Asian ympärille kehitettävä byrokratia vaikuttaa hyvin monimutkaiselta ja hämärryttävältä”, professori Jari Stenvall sanoo.
500 miljoonan irtopotti
Voiko siis käydä niin, että varsinaiset avustusten kohteet, vammaiset, invalidit, hyväntekeväisyysjärjestöt, kulttuuri ja urheilu saavat aiempaa vähemmän?
Kukaan ei lupaa mitään, ei edes avainasemassa oleva sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Raimo Ikonen.
”Pelituotot ovat viime kädessä valtion rahaa. Tarkoitusharkinnan alaisista rahoista päättää valtio”, Ikonen sanoo.
Erityisen suuri huoli – ja kiinnostus – kohdistuu tällä hetkellä valtiokonttorin hallussa olevaan puolen miljardin euron ”ylijäämäsummaan”. Vapaana leijuvaksi rahaksi kutsuttu summa on tosiasiallisesti RAY:n jakamatonta rahaa. Summa syntyi, koska nykyisten peliyhtiöiden käytännöt poikkeavat toisistaan. Veikkauksen ja Fintoton pelituotot jaetaan kuluvan vuoden tuottoarvion mukaan, RAY puolestaan on jakanut edellisen vuoden tuottoja. RAY:n tuotto on tänä vuonna noin 427 miljoonaa euroa, käyttöpääomaa ja jakamatonta tuottoa vajaat 60 miljoonaa euroa.
Ylijohtaja Ikonen uskoo, että RAY:n puolesta miljardista jaetaan ylimääräisellä haulla ensimmäiset tuet heti ensi vuoden alkupuolella. Päätöksiä tästä ei kuitenkaan ole olemassa.
”Meillä (stm:llä) on kymmenen vuoden siirtymäaika jakaa nämä varat. Ne on käytettävä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Vuosikymmen on tietysti pitkä aika, joten voi syntyä painetta käyttötarkoituksesta”, Ikonen muotoilee.
Pelituottoja on Suomen lähihistoriassa lohkaistu ennenkin muuhun kuin ”kansanterveyteen”. Ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtama hallitus lohkaisi pelituottoja yleiskatteellisiksi 30 miljoonan euron verran. Yhtä hämäriksi jäivät entisen pääministeri Esko Ahon (kesk) hallituksen leikkaamat, avustuksiin alun perin tarkoitettujen markkojen kohteet 1990-luvun lamavuosina.