Maallista mammonaa – tuloerot eivät ole uusi juttu

Jaa kaverilleTilaa Seura

Puolta nuorempana olin ensimmäistä kertaa Italiassa äimistelemässä ihmiskunnan suurimpia kulttuuriaarteita. Ehkäpä konferenssi-illallisen jälkeinen krapula oli osasyynä, mutta Uffizin palatsissa kulkiessani ajattelin vain happamesti, että tämäkin kaikki on revitty proletariaatin selkänahasta.

Renessanssiajan vallanpitäjiin verrattuna jopa natsitkin olivat aika kivoja tyyppejä, joten eikö ole moraalitonta ihailla heidän aikaansaannoksiaan? Vai hyvittääkö aika kaiken pahan, ja me voimme hyvällä omallatunnolla nauttia kaikesta siitä taiteesta ja kulttuurista, mitä sotimalla, ryöstämällä ja veroja kiristämällä on saatu aikaan?

Kun esitelmissäni kerron, kuinka uskomattomasti maailma on vaurastunut viime vuosisatoina, joku aina purnaa että kaikki on mennyt rikkaiden taskuihin ja köyhät sen kuin köyhtyvät niin maailmassa kuin Suomessakin. Maailman 62 rikkainta ihmistä omistavat yhtä paljon kuin koko maapallon väestön köyhempi puolikas. Eikö maailma olekin paha ja epäoikeudenmukainen?

Itse asiassa on kuitenkin menty oikeaan suuntaan. Renessanssin aikana tuloerot olivat aivan eri maailmasta kuin nykyisin. Köyhät olivat niin köyhiä kuin vain saattoivat olla ja silti pysyä nippa nappa hengissä; rikkaat olivat rohmunneet aivan kaiken. Ja onhan meidänkin vuonna 1938 rakennetussa Töölön kodissamme vielä erillinen piian sisäänkäynti muistuttamassa ajoista, jolloin Suomen tuloerot ja gini- kertoimet olivat paljon suuremmat kuin nyt.

Superrikkaita on helppo kauhistella. Mutta itse he enimmäkseen ovat varallisuutensa hankkineet, ja vielä ihan laillisin keinoinkin – toisin kuin vanhojen hyvien aikojen raharikkaat. Microsoft, Zara, Amazon, Facebook, L’Oreal ja niin edelleen. Enkä nyt oikein tiedä, miten vaikkapa Bill Gatesin 75 miljardin taalan omaisuus minua tai maailmaa haittaa. Hänhän on sitä paitsi luvannut käyttää kaiken hyväntekeväisyyteen.

Suurin ongelma onkin ihan muualla kuin ökyrikkaissa, mutta sitä me emme halua ajatella, koska se liippaa liian läheltä omaa lompakkoa. Maailman varakkaampaan puoliskoon pääsee 3210 dollarin omaisuudella, eli siihen kuuluvat myös lähes kaikki suomalaiset.

Pahiksia eivät ole Bill Gatesit tai Herlinit, jotka ovat hankkineet varallisuutensa myymällä meille jotain haluamaamme, eivät riistämällä meitä. Pahiksia olemme me kaikki, jotka emme toimi aktiivisesti tuloerojen vähentämiseksi. Ei vain miljardöörien ja meidän välillämme, vaan meidän ja köyhemmän puolikkaan välillä.

Mutta voisi vaikkapa Björn Wahlroos silti perustaa oikein komean taidemuseon.

X