Esko Valtaoja kannustaa matkailuun – Pakeni putkiremonttia Italiaan: ”Ilman matkailua maailma ei kerta kaikkiaan toimi”
”Ilman matkailua, ilman omia henkilökohtaisia kontakteja maailma ei kerta kaikkiaan toimi”, Esko Valtaoja kirjoittaa.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
Näin kerran tutkimuksen, jossa oli rankattu elämän pahimmat kriisit. Ykkösenä oli puolison kuolema, toisena avioero, kolmantena työttömyys ja neljäntenä muutto. Suomalaista erikoisuutta, putkiremonttia, ei ollut listalla, mutta kyllä se varmasti olisi mitalisijoista taistellut.
Meillä oli kaksi vaihtoehtoa omaan putkiremppaevakkoomme. Serkkupoika viettää talvet Aurinkorannikolla, ja Porvoossa olisi ollut kämppä vapaana. Serkkupojan pikkuveljellä taas on maalaistalo Rooman likellä.
Ankaran pohdinnan jälkeen Rooma voitti Porvoon. Nyt asustamme tunnin junamatkan päässä Vatikaanista yli kolmesataa vuotta sitten rakennetussa maalaistalossa. Naapuristossa hiippailee aaseja ja kuulemma myös villisika.
”Matka Italiaan oli ennen aikaan ehdoton osa herrasmiehen kasvatusta”
Kun talo oli saatu lämpimäksi ja olimme häätäneet tylysti pihalle pari pussillista marjaluteita, italialaistalojen perusasukkaita, elämä alkoi taas hymyillä. Uusi maa, uusi ympäristö, uudet ajatukset.
Matka Italiaan oli ennen aikaan ehdoton osa herrasmiehen kasvatusta. Se oli ainoa keino tutustua kulttuuriin ennen valokuvausta, gramofoneja ja somea. Vaivalloisesti hevosvankkureilla Alppien yli tehty matka oleskeluineen Venetsian ja Rooman kaltaisissa maalikylissä saattoi kestää vuosia.
Suomen historiaan paljon vaikuttaneen kreivi Ehrensvärdin kirja Matka Italiaan vuodelta 1780 on hyvä esimerkki siitä, miten matka tehtiin ja mitä siitä kostuttiin.
Vuosisataa myöhemmin suomalaisten taiteilijoiden oli jo aivan pakko päästä opintomatkalle Eurooppaan, varsinkin kun juna oli nopeuttanut ja demokratisoinut matkantekoa.
”Lintukodot eivät ole koskaan toimineet”, Esko Valtaoja sanoo
1960-luvulla etelän ihmemaat avautuivat kaikille Keihäsmatkojen myötä. Tosin houkuttimena ei ollut niinkään kulttuuri vaan aurinko ja halpa viina. Istutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä.
Meidän pariskuntamme taitaa asettua seiväsmatkalaisten ja muinaisen eliitin välimaastoon. Auringon kurkistaessa ryntäämme kyllä oitis patiolle kourassa pullo Lazion erinomaista kahdeksan euron viiniä, mutta myös Rooman kulttuurista on tarkoitus tehdä selvää perusteellisemmin kuin Alarik ja visigootit konsanaan. Jahka tämä punkku on saatu juoduksi.
Nykyisin on poliittisesti korrektia paheksua kaikkea matkailua, erityisesti lomalentämistä. Mutta ilman matkailua, ilman omia henkilökohtaisia kontakteja maailma ei kerta kaikkiaan toimi.
Tarvitsee vain ajatella nykyvenäläistä tyyliä, jossa ei reissailla ulkomailla eikä oteta vastaan mitään vaarallisia ja turmiollisia vaikutteita. Tai lapsuuteni umpioitua Suomea, jossa niin durumvehnä kuin Sex Pistolsitkin olivat kiellettyä ulkomaista turmelusta.
Lintukodot eivät ole koskaan toimineet, avoimuus maailmalle ja sen kaikille yllättäville ja joskus hullultakin tuntuville vaikutteille sen sijaan on. Meistä jokaisen kannattaa olla matkoillaan pieni ulkomainen agentti, joka tuo takaisin kotimaahan jotain uutta.
Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä!