Jenni Haukio sanoo, että säästä on tulossa entistä arvaamattomampi ja ankarampi: ”Säätilojen ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä”
”Säistä on tulossa yhä arvaamattomampia, ja pahimmillaan yhä ankarampia”, Jenni Haukio kirjoittaa.
Valtiotieteiden tohtori, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pohdiskelee Suomen ihmeitä ja ilmiöitä.
Vanhemmiten ihminen tulee turvallisuushakuisemmaksi. Ennenkokemattomien elämysten lumo ei enää vetoa yhtä voimakkaasti, ja halukkuus riskinottamiseen heikkenee.
Samalla uhkia voi alkaa nähdä sielläkin, missä niitä ei aiemmin olisi havainnut. Esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet kiinnittävät ainakin oman huomioni aivan toisella intensiteetillä kuin nuorempana.
”Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä”
Säähän liittyviä pelkoja eli fobioita on tunnistettu lähes parisenkymmentä. Niihin lukeutuvat kylmyyden, salamoiden ja ukkosen, sumun, tuulen ja jopa pilvien pelot.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa tällaiset tuntemukset voivat jopa pelastaa ihmishenkiä, kun joukosta löytyy joku, joka aistii vaaran ennen muita. Sairaalloiset ja elämää rajoittavat pelot ovat toki asia erikseen, ja sellaisista kärsivät toivottavasti etsivät tarvittaessa ammattilaisapua.
Uutenavuotena eri puolilla maata oli hyytävän kylmää. Ilotulitusten pauketta pelästyi ja kotoaan karkasi jälleen lukematon määrä koiria, joita huolestuneet omistajat etsintäkuuluttivat sosiaalisessa mediassa. Keskusteluketjuissa pohdittiin, kuinka kauan koira voi selvitä pakkasten armoilla.
Hypotermia iskee nopeasti. Esimerkiksi ihmisen kohdalla mahdollisuus selvitä 5-asteisen veden varaan joutuneena edes kahta tuntia on lähes olematon. Tapaturmaiseen hypotermiaan ikävä kyllä kuolee vuosittain useita kymmeniä ihmisiä.
Onnettomuuksille kukaan ei voi mitään, mutta suuremmassa kuvassa esimerkiksi juuri pakkasenpelko on myös luonnon kunnioittamista. Ymmärrystä omasta haavoittuvuudesta luonnonvoimien armoilla.
Erilaisiin sääilmiöihin on syytä varautua ulkona liikkuessa, Jenni Haukio sanoo
Tammikuussa eri puolilla maata koettiin kahdenkymmenenviiden tai jopa kolmenkymmenen asteen pakkasia. Tässä ei sinällään ole Suomen talvessa mitään poikkeuksellista, mutta poikkeuksellisena voitaneen pitää lämpötilojen rajuja vaihteluja lyhyilläkin aikaväleillä. Edellisen illan parinkympin pakkasesta voidaan seuraavaan aamuun mennessä siirtyä nollaan tai jopa plussan puolelle.
Tätä kirjoittaessa Helsingissä sataa vetistä räntää, ja nietokset vajoavat vauhdilla. Vielä toissapäivänä tarvottiin polveen asti ulottuvassa hangessa.
Tutkijoiden mukaan erilaiset säätilojen ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on todennut arktisten alueiden lämpenemisen muuttavan ilmakehän tasapainoa, mikä vaikuttaa matala- ja korkeapaineiden käyttäytymiseen.
Paikalleen jämähtävät korkeapaineet voivat talvella merkitä kylmän arktisen ilman purkautumista matalammille leveysasteille. Säistä on toisin sanoen tulossa yhä arvaamattomampia, ja pahimmillaan yhä ankarampia, joten varuillaan olemiseen ja varautumiseen ulkona liikkuessa on tulevaisuudessa yhä enemmän perusteita.
Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit täältä.