Pakkanen on stressitekijä elimistölle ja kylmä nostaa sydäninfarktinkin riskiä – Erikoislääkäri kertoo, mitä on hyvä muistaa kylmillä keleillä

Jaa artikkeli
Kylmää ei kannata pelätä, mutta siihen on hyvä varautua.
Kylmää ei kannata pelätä, mutta siihen on hyvä varautua. © iStockphoto
Aina kauhistellaan hellettä, mutta oikeasti pakkanen on Suomessa pahempi tappaja. Kylmyys panee sydämen, verisuonet ja keuhkot koville.

Pakkanen paukkuu ja puree. Kylmyys vaikuttaa elimistöömme monin tavoin ja se voi myös lisätä riskiä sydänsairaalle. Kysyimme pakkasen vaikutuksista, näin vastaa 10 kysymykseen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, Mehiläisestä.

1. Kumpi on vaarallisempi, kylmä vai helle?

Suomen leveysasteilla kylmä koettelee enemmän. Näin on, vaikka ilmasto lämpeneekin.

Kun ulkoilman äärilämpötilojen terveysvaikutuksista tehtiin katsaus, kävi ilmi, että vähintään kaksi päivää kestävä kylmäjakso lisäsi kokonaiskuolleisuutta 10 prosenttia, sydänsairauskuolleisuutta 11 prosenttia ja hengityselinsairauskuolleisuutta 21 prosenttia.

Vaikutukset olivat suuremmat yli 65-vuotiailla. Lisäksi pitkä kylmäjakso lisäsi äkkikuoleman riskiä 19 prosenttia päivää kohden.

Vaikuttaisi siltä, että helteiden olisi jatkuttava pidempään, parisen viikkoa ainakin, ennen kuin kuumuus tappaisi samalla tavoin.

2. Mitä verenpaineelle tapahtuu pakkasessa?

Pakkasessa yläpaine pomppaa monta elohopeamillimetriä ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että lämmön haihtumisen estämiseksi ihon pintaverisuonet supistuvat ja verenkierto niissä vähenee.

Talvisaikaan verenpainetaso on ylipäätään korkeampi kuin kesällä. Kohonnutta verenpainetta sairastava voikin hyötyä vuodenaikaan sidotusta lääkityksestä.

3. Onko pakkanen vaarallista sydämelle?

Sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen riski nousee pakkasessa, sillä pakkanen on monella tavalla stressitekijä elimistölle. Kun verisuonet supistuvat, sydänkohtaus tulee herkemmin. Pakkanen voi aiheuttaa myös rytmihäiriöitä.

Monelle tulee rintakipuja saman tien, kun astuu ovesta ulos pakkaseen.

Esimerkiksi erään norjalaistutkimuksen mukaan kymmenessä pakkasasteessa tuli 47 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin kahdenkymmenen asteen lämmössä. Kova lumipyry lisäsi yli 65-vuotiaiden sydänkohtauksia.

Kun verisuonet supistuvat, sydänkohtaus tulee herkemmin. Pakkanen voi aiheuttaa myös rytmihäiriöitä. Monelle tulee rintakipuja saman tien, kun astuu ovesta ulos pakkaseen.

Talvipakkaset voivat aiheuttaa myös rintakipuoireita ja rytmihäiriöitä.

Kylmää ei kannata pelätä, mutta siihen on hyvä varautua. Me myös sopeudumme kylmään: talven ensimmäiset pakkasjaksot aiheuttavat enemmän terveyshaittoja kuin myöhemmät.

Lue myös: Älä anna pakkasen puraista! Näin kehosi reagoi kylmään – Kipu varoittaa elimistön jäähtymisestä, tunnottomuus paleltumisesta

4. Miksi jotkut saavat sydänoireita tai jopa kuolevat lumitöitä tehdessä?

Kylmä yhdistettynä fyysiseen rasitukseen voi olla riski sydänsairaalle tai piilevää sydänsairautta sairastavalle.

Hyvin tavallinen tarina on se, että lumitöitä tehdessä ottaakin rinnasta ja kohta ollaan sairaalassa.

Lumityöt ovat raskasta liikuntaa ja niitä tekevät sellaisetkin, jotka eivät tavallisesti paljon liiku. Lumitöissä myös ylävartalo joutuu töihin ja siksi rasitus kuormittaa sydäntä enemmän kuin esimerkiksi kävely.

Hyvin tavallinen tarina on se, että lumitöitä tehdessä ottaakin rinnasta ja kohta ollaan sairaalassa. Lumityöt ovat raskasta liikuntaa ja niitä tekevät sellaisetkin, jotka eivät tavallisesti paljon liiku.

Lumityöt kannattaakin aloittaa rauhallisesti, välttää ponnistuksia ja pitää taukoja.

5. Pitäisikö sydänsairaan välttää liikuntaa pakkasessa?

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sepelvaltimotautia sairastavien sydän kuormittuu 15 asteen pakkasessa tehdyn kävelylenkin aikana enemmän kuin huoneenlämmössä. Sydämen työmäärä oli tutkimuksen mukaan 17 prosenttia korkeampi verrattuna huonelämpötilaan.

Tutkijat eivät kuitenkaan havainneet hapenpuutteesta kertovia muutoksia sydänsähkökäyrässä. Myös verenpaine palautui liikunnan jälkeen samalla tavoin kylmässä ja lämpimässä.

Tutkimus tukee sitä, että sepelvaltimotautia sairastava voi harrastaa terveysliikuntaa myös pakkasessa. Ja näin kannattaa ehdottomasti tehdäkin, koska liikunta vahvistaa sydänterveyttä. Pakkasella liikutaan rauhallisella tahdilla ja otetaan nitrosuihke varoiksi mukaan.

6. Miten sairaat keuhkot selviävät kylmässä?

Astmaatikoista 70 prosentilla oireet lisääntyvät kylmässä. Kylmästä oireilu on yleistä myös allergiaa, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa sairastavilla. Hengitysoireet ilmaantuvat yleensä 15–25 asteen pakkasessa.

Kylmä ilma kuivattaa, jäähdyttää ja supistaa hengitysteiden putkistoa. Kylmyys lisää limaneritystä, turvottaa keuhkoputkien limakalvoja ja huonontaa limaa poistavien värekarvojen toimintaa. Näin hengitystilavuus pienenee ja keuhkotuuletus ja hapenottokyky huononevat. Tällöin uloshengitys tuntuu raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua.

Keuhkoahtaumatautia sairastavalla kylmä ilma voi laukaista kohtalokkaankin pahenemisvaiheen.

7. Tappavatko virukset enemmän talvella?

Kyllä. Kylmänä vuodenaikana influenssavirukset jylläävät ja lisäävät kuolleisuutta. Jälkitautina ilmenevä bakteeri-infektio voi aiheuttaa keuhkokuumeen tai pahentaa perussairautta. Näyttää siltä, että koronaviruskin äityy nimenomaan talvikaudella.

8. Keitä hypotermia uhkaa?

Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes sata ihmistä. Hypotermialla tarkoitetaan ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä.

Hypotermia uhkaa Suomessa hankeen tuupertuneita, veden varaan joutuneita sekä maastoon eksyneitä.

Hukuksiin joutuessa kehon lämpötila laskee erityisen nopeasti, koska ihon kylmettymisen lisäksi kylmää vettä joutuu vatsaan ja keuhkoihin viilentäen nopeasti kehon sisäosia. Esimerkiksi 4–6-asteisessa vedessä uhri voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa.

Alkoholi lisää lämmönhukkaa ja nestehukkaa ja heikentää näin fysiologisia suojamekanismeja. Alkoholi ja huumeet heikentävät myös harkintakykyä ja saavat ihmisen tekemään asioita tai menemään paikkoihin, jotka osoittautuvat kohtalokkaiksi kylmässä säässä.

Lue myös: Järkyttävät kuvat kertovat pakkasen purevuudesta – Paleltumavamma voi syntyä pienelläkin pakkasella

9. Ketkä ovat erityisen alttiita kylmän haitoille?

Lapset ja vanhukset. Ikääntyessä lämmönsäätelykyky heikkenee johtuen sydän- ja verisuonitoimintojen heikkenemisestä, vähäisemmästä lämmöntuotantokyvystä kylmässä sekä muuntuneista hermosto- ja aistitoiminnoista

Lapset ovat herkkiä äärilämpötiloille, koska heidän kehostaan hukkautuu kylmässä enemmän lämpöä, mutta heidän elimistönsä lämmöntuottokyky on vähäisempi.

Lue myös: Näin suojaat ihosi pakkaselta – 10 kylmää kysymystä ja lämmittävää vastausta

10. Miten suojautua kylmältä?

On tärkeää, että ulkoilemme myös pakkasessa. Se kasvattaa kylmänsietokykyä ja lisää ymmärrystä siitä, miten pukeutua oikein. Kylmyys on ennen kaikkea pukeutumiskysymys.

Muistisairaita vanhuksia voimme suojella tekemällä heidän ympäristönsä niin turvalliseksi, että he eivät pääse ulos harhailemaan.

Lapsia ei voi pakkasellakaan jättää ilman valvontaa. Heidän kohdallaan on erityisen tärkeää, että pukeutuminen on säänmukaista.

Olen huomannut, että isojakin lapsia työnnetään rattaissa. Paikalla ollessa lapsi kylmettyy helposti, kun taas liikkuessa tuotamme lämpöä ja pysymme lämpimänä. Kannattaa siis laittaa lapsi kävelemään.

Lue myös: Pakkasjuoksu koukutti – Helena juoksee shortseissa ja topissa kirpeässäkin talvisäässä: ”Haluan näyttää itselleni”

pakkasjuoksu koukutti Helenan

Helena Räikkönen on juossut kovallakin pakkasella. ”Silloin on kyllä tiennyt elävänsä!”. © Sampo Korhonen/Otavamedia

X