Hidas Häme, leikkisä Savo, vilkas Karjala: ”Olosuhteet ovat muuttuneet – ihmiset ja ongelmat ovat samat”

”Taas on nokka suunnattu kohti syksyä. Edessä ovat pirulliset koronaongelmat ja poliittiset myrskyt. Koska sopasta on selvittävä omin voimin, on paikallaan katsahtaa, minkälaisella porukalla me yritämme sen tehdä”, Koikkalainen pakinoi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

"Taas on nokka suunnattu kohti syksyä. Edessä ovat pirulliset koronaongelmat ja poliittiset myrskyt. Koska sopasta on selvittävä omin voimin, on paikallaan katsahtaa, minkälaisella porukalla me yritämme sen tehdä", Koikkalainen pakinoi.
Teksti: Koikkalainen

Apuna Koikkalaisella on ­Alfred Jotunin Kansakoulun maantieteen 18. painos vuo­delta 1931. Suomi on silloin iso, 1 200 kilometriä pitkä ja 600 kilometriä leveä maa. Asukkaita on kolme ja puoli miljoonaa.

Väestö jakaantuu Jotunin mukaan viiteen heimoon, hämäläisiin, savolaisiin, karjalaisiin, pohjalaisiin ja kainulaisiin. Heimot puhuvat omaa murrettaan. Hämäläiset ovat tanakoita. Kasvot ovat pyöreähköt ja tukka vaalea. Luonteeltaan hämäläinen on vakava ja hidas, mutta hän on sitkeä ja luotettava työmies.

Savolaiset ovat hämäläisiä hieman pienikokoisempia, mutta luonteeltaan vilkkaampia. Leikinlaskuun hän on hyvin taipuisa. Karjalaiset ovat hämäläisiä ja savolaisia pienempiä. Ruumiiltaan he ovat solakoita, kasvoiltaan soikeahkoja ja heissä on paljon tummatukkaisia.

Vilkas karjalainen rakastaa laulua ja soittoa. Hän antautuu mielellään satunnaisiin toimiin kuten rahdinvetoon ja tukkitöihin. Hän hakee töitä kotipaikkansa ulkopuolelta ja laiminlyö usein kotiaskareensa.

Pohjalaiset asuvat Pohjanmaan tasangoilla. He ovat jäykkää, itsepintaista – ja yritteliästä väkeä. Kainulaiset ovat kooltaan pienempiä kuin muut suomalaiset ja he elävät vaikeammissa oloissa kuin etelän asukkaat. Pohjoisimmassa Suomessa asuu lappilaisia, rannikkoseuduilla ruotsalaisia. Jälkimmäiset ovat muita suomalaisia hiukan kookkaampia ja luonteeltaan vilkkaita ja iloisia.

Olosuhteet ovat ajan muovaamia

Suomen pääkaupunki on 200 000 asukkaan Helsinki. Siellä on paljon komeita rakennuksia, tehtaita ja suuria kirkkoja. Siellä saa elantonsa moni sellainen ammattilainen, joka ei tulisi toimeen maaseu­dulla. Heihin kuuluvat sanoma­lehdenmyyjät, rihkamakauppiaat, tukankähertäjät ja pianonvirittäjät.

Muita suuria kaupun­keja ovat Turku, Tampere, Vii­puri, Oulu, Vaasa ja Kuopio. Petsamon alueella on korkeita tuntureita kuten Korvatunturi. Alueeseen kuuluu myös osa Kalastajasaarennosta. Jäämeren rannikolla harjoittavat kalastusta suomalaiset ja lappalaiset. He pyydystävät myös hylkeitä ja muita meren eläimiä. Sisämaan lappilaiset harjoittavat poronhoitoa.

Näin siis kotomaan koko kuva 90 vuotta sitten. Asiat ja olosuhteet ovat muuttuneet, mutta ihmiset ja ongelmat samat. Jotuni kertoo vuolaasti myös maailman kansoista ja niiden luonteenpiirteistä. Yksityiskohtia ei tähän kuitenkaan prän­tätä, koska Koikkalaisella ei ole nyt aikaa mennä linnaan vaan ­pitää päästä mustikkaan.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Saamelaisten historia on yhä näkymätön osa suomalaista yhteiskuntaa, vaikka he ovat asuttaneet Saamenmaata jo ennen nykyisiä valtiorajoja

X