Koikkalainen: Kuinka paljon on 60 000 tonnia viljaa? Venäjä uuvuttaa maailmaa nälällä
Uutiset kertovat, että Venäjä on tehnyt ohjushyökkäyksen Odessaan. Seuran kolumnisti, Koikkalainen, on tyrmistynyt.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Odessa on Mustanmeren Helmi. Siitä laulaa muun muassa Humppa-Veikot ja Teijo Joutsela. Satojen kilometrien päästä operoivat urheat sotasankarit tuhosivat tällä kertaa 60 000 tonnia viljaa.
Kuinka suuri on 60 000 tonnin viljavuori? Se hahmottuu paremmin, kun saman lukeman muuttaa kiloiksi.
Venäjä tuhosi Odessassa Jumalan viljaa 60 000 000 kiloa.
Määrä on Ukrainan ilmoitus. Venäjän sotapropagandassa lukema huitelisi noin 120 000 000 kilossa.
Päivittäisiin ohjusiskuihin on jo niin totuttu, etteivät ne herätä erityistä huomiota.
Tällä kertaa kohde oli poikkeava. Tavanomaisten sairaala-, päiväkoti-, asema- ja kerrostalopommitusten sijaan ohjukset oli nyt kohdistettu viljavarastoihin.
Vastaaviin tekoihin ei pystynyt edes veijariromaanien suuri sankari, Miguel de Cervantesin surullisen hahmon ritari Don Quijote. Hänen ylhäisyytensä, suuri hidalgo Don Quijote taisteli aseenkantajansa Sancho Panzan kanssa vain tuulimyllyjä vastaan.
Ilman viljaa nälkä uhkaa myös Afrikkaa
Venäjän voittamaton armeija haluaa tuhotöihinsä komeammat kohteet. Niitä ovat ydinvoimalat, padot – ja viljavarastot.
Taustalla olivat Ukrainan iskut Krimille ja se, että Venäjä ei enää jatka Mustanmeren viljanvientisopimusta. Maailman suuriin vilja-aittoihin lukeutuvan Ukrainan viljatoimitukset ovat nyt vaarassa.
Jos vilja jää varastoihin, jopa nälänhätä uhkaa Ukrainan viljasta riippuvaisia Afrikan ja Lähi-idän maita. Myös viljan maailmanmarkkinahinta nousee.
Ehkä jonakin päivänä tämäkin suuri järjettömyys vielä loppuu.
Ehkä jonakin päivänä ”sotilaallisen erikoisoperaation” piskuinen johtomiesten joukko seisoo oikeuden edessä ja joutuu vastuuseen niin sodan syttymisestä kuin sen jälkeisestä valtavasta jälleenrakennusurakasta.
Se maksaa paljon ja kestää vuosikymmenet.
Laastari ei riitä
Suomessa hallitus lomailee, mutta kohu sen ympärillä jatkuu.
Tässä tapauksessa lienee liioiteltua sanoa, että loma on ollut ansaittu.
Kohun ydin on luottamuspula. Usko perussuomalaisten ministerien vilpittömyyteen ja koko hallituksen toimintakykyyn horjuu.
Hallitusta synnytettiin poikkeuksellisen pitkään. Silti se tapahtui liian nopeasti.
Luottamus on kulunut sana. Jos sitä ei kuitenkaan ole, niin kaikki muukin on turhaa.
Harvassa ovat pääministeri Petteri Orpon kadehtijat.
Ongelmien korjaamiseen eivät laastarinlaput riitä. Nyt tarvitaan jotain paljon järeämpää.
Hallituksen elinkaari voi olla lyhyt kuin kananlento.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit täältä.