Herranakaan ei aina ole hyvä olla – Millaisia ovat nyt vapun puheet?

Ankea on takatalvinen maisema. Surullinen näky on lumihangen keskellä auringonkukan siemeniä popsiva pillikinttuinen punarinta.

Hieman enemmän on eloa seitsemässä järripeipossa. Lapin linnut ovat paremmin karaistuneet Suomen huhtikuuhun.

Ei tarvitse enää almanakkaan katsoa.

Kaiken nähnyt suomalainen tietää sen vanhastaan.

Kaikki enteilee taas tyypillistä säätä vapun aikoihin, siman, sillin, työläisten, ylioppilaiden ja opiskelevan nuorison suureen juhlapäivään.

Puhetta pöntöstä

Mitkä ovat vapun puheet? Odottaa sopii, että puhujanpöntöistä satelee kiivasta palautetta Orpon hallituksen säästö- ja leikkauspäätöksille.

Osansa on saanut myös ankarasti kurmuutettu sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Herranakaan ei ole aina hyvä olla.

Menolippu Ruandaan

Kehitys kehittyy pakolaisasioissakin.

Britannia on päättänyt panna laittomat siirtolaiset lentokoneeseen. Määränpää on Ruanda keskellä Afrikkaa.

Ensimmäinen partti lähtee heinäkuussa. Jokaisen lähtijän lippu on vain menolippu.

Ratkaisu on kallis. Veronmaksajat tuntevat sen nahoissaan.

Päätös on joka tapauksessa tehty. Sen uskotaan olevan pelote heille, jotka nyt suunnittelevat matkaa Britanniaan.

Ulkoistettu ongelma

Uskaltaako tulija ottaa riskin, että Britannian matkasta voikin tulla vähän pidempi Afrikan reissu?

Näin cool on ongelman ratkaisu isossa maailmassa. Ongelma ulkoistetaan.

Jonain päivänä päästään ehkä vielä pidemmälle: pakolaiset pakataan kapseleihin ja ammutaan suoraan kaukaiseen avaruuteen.

Kukaan ei kysy, missä he ovat eivätkä koirat perään hauku.

Kalliolle, kukkulalle

Säveltäjä Kaj Chydenius on kuollut. Hän on ollut lukemattomien laulujen tekijä, jolla on ollut kosketus jokaiseen suomalaiseen.

Kalliolle, kukkulalle. Sinua, sinua rakastan. Jos rakastat. Nuoruustango. Laulu rakastamisen vaikeudesta…

Näitähän riittää. Kaikki lauluja, jotka eivät selityksiä kaipaa.

Chydenus on kuvannut työtään Helsingin Sanomissa sanoen, että todellisia sankareita ovat runoilijat, joiden teksteihin hän kappaleitaan sävelsi.

”Olen sitä mieltä, että runossa on kaikki asia. Musiikissa on kyllä erilaisia ominaisuuksia, mutta asiaa ei koskaan. Ja vain asialla on merkitystä. Siksi runoilija on sankari ja säveltäjä vain sen runoilijan kaveri. Näin se on, ja se riittää minulle.”

Chydenius oli tarkka. Hän oli nöyrä. Hän varoi ylpistymästä.

Näinhän se on. Suuret teot tehdään usein hiljaisuudessa – ja hyvin matalalla profiililla.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Kaj Chydenius kirjoitti usein laulun päivässä: ”Isä todella rakasti työtään” – Näin poika Jussi Chydenius ja kollega Minja Koski muistelevat