”Ihmeissäni katson heitä, jotka pyrkivät ’lääkikseen’ seitsemättä kertaa” – Riitta Uosukainen kannustaa luottamaan omiin taitoihin opintoja valitessa
”Opintoihin ryhtyvällä on tärkeintä saada toteuttaa parasta itsessään. Työssä on oltava iloa ja intohimoa, kunnioitusta ja nöyryyttä”, Riitta Uosukainen kirjoittaa.
Valtioneuvos Riitta Uosukainen on Vivan kolumnisti. Hän toimi 20 vuotta kansanedustajana ja ministerinä. Uosukainen oli ensimmäinen nainen, joka valittiin eduskunnan puhemieheksi. Hän johti puhetta yhdeksillä valtiopäivillä.
Muotoilija Kaija Aarikan monipuolinen Helsingin-näyttely on tuottanut kaipaavia ajatuksia tänne Etelä-Karjalaankin. Kaijan tuotanto luo iloa ja valoa, yleisö lehtikuvissa on ollut hyväntuulista. Muistoja nostavat mieleen värikkäät käyttöesineet mutta myös taideteokset, etenkin hurmaavat pässit.
Päätin panna toimeksi oman Aarikka-näyttelyn. Sen ensimmäinen osa on kaulakoru, jossa sekä selkä- että etupuolella ovat isot hopeanväriset ketjut ja olkapäillä tuttuja mustia helmiä. Hankin korun RUK:n juhlaan Haminaan vuonna 1963. Sen nimi on Tsaaritar.
Keisarinna-nimiset kynttilänjalat nostavat mieltä, samoin kaksi puupalloista rakentuvaa kukkoa. Harvinaisuus on puusta ja metallista koostuva, keinuva pöytähevonen. Se on Vuoden puhuja 1985 -palkinto. Hopeasta Kaija loi rintakorun kampanjaan vuonna 2000.
Kaija Aarikka oli ihminen, joka loi ympärilleen aina oman taikapiirin. Kaikkea luonnehti ystävyys, innostus ja ilo. Hän taisi myös bisneksen. Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1999.
Riitta Uosukainen: ”Omien lahjojen arvostus ja itsetuntemus voi tuottaa hyvän opintopolun”
Elämme vuodenaikaa, jolloin viestimet ovat täynnä opiskeluun liittyviä juttuja. Ihmeissäni olen katsonut, miten kapeasti opiskeluaiheita halutaan valita. Teknologia, tekniikka, digitaaliset alat ja kaikkinainen tietotekniikka kiehtovat.
Ymmärrän taidealoille, kuten teatterikouluun ja Sibelius-Akatemiaan, pyrkijöiden sinnikkyyden päästä erikoislahjojensa oppilaitoksiin. Ihmeissäni katson heitä, jotka pyrkivät ”lääkikseen” seitsemättä kertaa tai ”oikikseen” neljättä kertaa. Toivoa sopii, että oma ala löytyy. Lieneekö raha suurin vetovoimatekijä?
En kannata pauperismia, köyhyyden ihannointia, mutta itsetuntemus ja omien lahjojen arvostus voi tuottaa hyvän opintopolun ja työelämän.
Sääliksi käy nykyopiskelijoita, kun kaiken pitäisi olla heti valmista. Se ahdistaa.
Omat paperini olivat hyvät mutta eivät huikeat, yli 9 keskiarvo ja yleisarvosana laudatur – arvostelu on nyt toista kuin vuonna 1961.
Selvää oli ainoastaan, että humanisti minä olen. Pääsin Helsingin yliopistoon ilman pääsykokeita. Ylioppilaskesänä suoritin latinan ja saksan pro exercitio -tutkinnot Lappeenrannan kesäyliopistossa.
Aineyhdistelmääni kuuluivat kotimainen kirjallisuus, suomen kieli, kansanrunous, kansatiede, kasvatustiede ja käytännöllinen filosofia.
Näistä kehkeytyi äidinkielen opettajan työ, joka osoittautui todella rakkaaksi. Poliittinen toiminta tuli mukaan aikanaan – humanismia sekin. Humanistisilla aloilla ei palkka kenties päätä huimaa, mutta kyllä sillä ruoan, vaatteet, viinin ja muutaman matkankin ansaitsee.
Opintoihin ryhtyvällä on tärkeintä saada toteuttaa parasta itsessään. Työssä on oltava iloa ja intohimoa, kunnioitusta ja nöyryyttä. On ihmeellistä, että olen saanut elää neljä kertaa kaksikymmentä vuotta, ja ennustettu on, että tulevaisuudessa eletään yhä kauemmin. Ei siis ole kiirettä!
Hyvän elämän kaava on hahmoteltu näinkin: 1) jotain mitä rakastaa 2) jotain mitä maailma tarvitsee 3) jotain mistä maksetaan 4) jotain missä on hyvä.
Taidatkos sen selvemmin sanoa.
Festina lente. Kiiruhda hitaasti.
Lue kaikki Riitta Uosukaisen kolumnit tästä.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti