Sanna Hellström puntaroi erilaisia ympäristötoimia: ”Onko muovikassi erityisen merkittävä ympäristöasia?”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Ekologisuudesta ja ympäristökysymyksistä puhuttaessa takerrutaan monesti yksityiskohtiin. Useimmilta puuttuu syvällinen käsitys ongelmista, ratkaisuista ja ratkaisujen tekemisen vastuusta.

Ympäristötoimien yhteydessä puhutaan yllättävän paljon muovikasseista. Kertakäyttömuovin käyttöä on syytä vähentää, koska maailma ja etenkin sen meret hukkuvat muoviroskaan, mutta onko kangaskassi parempi vaihtoehto?

Jotta kangaskassi olisi parempi vaihtoehto kuin muovikassi, sitä pitäisi käyttää todella monta kertaa.

Paperikassi taas on tehty puusta ja metsiäkin pitäisi säästää. Lisäksi tarvitaan kuitenkin roskapussit jostain, jollei niitä tule kauppareissulta.

Tai onko muovikassi erityisen merkittävä ympäristöasia?

Entä käsien kuivaaminen? Pitäisikö luopua kertakäyttöisistä paperipyyhkeistä ja korvata ne kangaspyyhkeellä, jonka pesemiseen tarvitaan kemikaaleja ja energiaa tai kenties sähkökäyttöisellä kuivaajalla.

Luonnon lisäksi pitää miettiä ainakin koronaa ja pohtia millä kädet kuivuvat kunnolla, eikä levitetä viruksia.

Lillukanvarsia

Sähköauto on polttomoottoria vähäpäästöisempi, mutta akkuihin tarvittavien mineraalien louhiminen tuhoaa luontoa ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä.

Uudet kodinkoneet ovat vanhoja energiatehokkaampia, mutta voiko vain muutaman vuoden vanhan koneen päätyminen romuksi olla ekologista.

Uusi vaate tai huonekalu on usein halvempi kuin vanhan korjaaminen, joten kuinka paljon pitäisi haluta maksaa siitä, että materiaaleja säästyy ja paikallinen työllistyy.

Öljypalmun viljely tuhoaa orankien asuinalueita, mutta jos kaikki palmuöljy korvattaisiin jollain muulla rasvalla, niin maa-alaa tarvittaisiin hurjan paljon enemmän.

Palmuöljy on tuottoisa kasvi ja säästää maa-alaa yleisesti, mutta silti vastuuttomasti tuotettuna tuhoaa erityisesti Kaakkois-Aasian sademetsiä.

Valinnat eivät läheskään aina ole yksiselitteisiä ja helposti isot ja pienet asiat menevät sekaisin.

Ruuan ympäristövaikutuksista vain pieni osa johtuu kuljetuksesta ja pakkauksesta, suurin merkitys on sillä mitä syömme.

Maailma ei pelastu käyttämällä samaa muovikassia kymmeniä kertoja, vaikka sekin kannattaa tehdä. Luonnon pelastamista ei voi jättää yksittäisten ihmisten valintojen varaan.

Vanha ja uusi metsä eivät ole luontoarvoltaan samoja

Ilmastonmuutos on ollut ympäristöasioiden ykkönen ja sitä pyritään torjumaan moninaisin keinoin. Luontokato on jäänyt uutisoinnissa ja päätöksenteossa kakkoseksi, vaikka onkin nostanut päätään viime aikoina.

Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, mutta kaikki ilmastotoimet eivät edistä luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Vanhan metsän kaatamisen hiilidioksidipäästöt voidaan laskennallisesti korvata istuttamalla nopeakasvuisia uusia puita, mutta vanhan metsän luontoarvoja ei korvaa mikään.

Pahimmillaan voidaan kaataa luonnontilainen ikimetsä lajeineen ja kompensoida päästöt istuttamalla maailman toiselle laidalle yksilajista eukalyptusta.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä!

X