Metaanikraaterit meren alla

Jaa kaverilleTilaa Seura

Siperiaan on viime vuosina ilmestynyt salaperäisiä räjähdyskraatereita. On paljon mahdollista, että ne ovat aiheutuneet metaanikerääntymien räjähdettyä voimalla ulos lämpenevästä ikiroudasta, mutta tämä ei ole vielä varmaa.

Kraaterit ja niiden yhteys metaaniin on luonnollisesti herättänyt paljon huolta. Näinkö tämä maailmamme loppuu: Pam! Pam! Pam! Maa katoaa jalkojemme alta, ja manalan kuuma, haiseva hönkä täyttää ilmakehän.

En tiedä lievittääkö seuraava tiedonanto näitä pelkoja, mutta Science julkaisi viime torstaina tutkimuksen, jonka mukaan jotakin vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Vastaavia kraatereita on nimittäin muuallakin – nimittäin Pohjoisen jäämeren pohjassa. Tutkijoiden mukaan ne ovat syntyneet nimenomaisesti metaanipamahduksina, mutta yli 10 000 vuotta sitten.

Kraatereita on satoja ja monet niistä ovat paljon suurempia kuin Siperiasta löydetyt. Kuinka paljon metaania ne ovat räjähtäessään sisältäneet, ei tiedetä, mutta tutkijoiden mukaan 600 niistä ”vuotaa” edelleen metaania mereen, ja ne ovat tehneet sitä ilmeisesti siitä asti kun ne muodostuivat.

Päätyykö tämä metaani ilmakehään, ei tiedetä, mutta todennäköisesti ei. Meren omat mikrobit todennäköisesti kuluttavat metaanin ennen kuin se vapautuu merestä ilmaan.

Norjalaisten tutkimat kraaterit sijaitsivat Barentsimerellä, Norjan merialueella. Niiden olemassaolo oli tiedetty jo 1990-luvulta, mutta niitä ei aiemmin oltu tutkittu tällä tarkkuudella.

Tutkijoiden mukaan niiden syntytarina on alkanut jo jääkaudella, yli 20 000 vuotta sitten, kun kaksi kilometriä paksu jäämassa on painanut maankuorta alaspäin. Tällöin paine on pusertanut maankuoren alla olevan metaanin kiinteäksi metaanihydraatiksi.

Kun jää noin 17 00 vuotta sitten on alkanut vetäytyä, metaani on palautunut kaasumaiseen muotoon ja kaasu on kerääntynyt maankuoren alle pullistumiksi, joita kutsutaan pingoksi. Kun nämä pingot räjähtivät, ne muodostivat kraaterin.

Tutkijat itse asiassa löysivät kraatereiden lisäksi merenpohjasta näitä pingoja, joten prosessi on käynnissä edelleen, ja tutkijoiden mukaan samaa todennäköisesti tapahtuu nykyisten jäätiköiden alla.

Kaikki kraaterit sijaitsivat 440 neliökilometrin alueella. Sata kraatereista oli läpimitaltaan vähintään 300 metriä ja lisäksi niitä oli useita satoja pienempiä.

Sciencen tutkimus.

Naturen uutisjuttu.

X