Tapon yritys onnelassa

Nyt kun pakkailen muuttolaatikoita Puu-Käpylää varten, mieleeni pyrkii muistoja edellisistä puutaloasunnoistani. Ensimmäinen niistä sijaitsi Nekalan kaupunginosassa Tampereella, jonne muutin vuonna 2007.

En tiennyt Nekalasta juuri mitään etukäteen, mutta ajattelin muuttaneeni idylliselle alueelle. Sijaitseehan lähiö lähellä keskustaa Puu-Viinikan puiston kupeessa.

Huomasin muutettuani, että tien toisella puolella sijaitsevat myös kaupungin hätämajoitusasunnoiksi muutetut rakennusparakit. Se ei minua häirinnyt, sillä Atomikylän asukkaat vaikuttivat rauhallisilta.

Pamaus muutti kaiken.

Olin kaikessa rauhassa syömässä iltapalaa, kun kuului katkaistun haulikon laukaus ja avunhuutoja. Ryntäsin ikkunaan, josta näin miehen makaavan verisenä parakkien ja bussipysäkin edessä. Soitin hätäkeskukseen ensimmäisenä, vaikken nähnytkään ampujaa.

Selvisi, että kyseessä oli ilmeisesti kosto. Tapahtumat olivat saaneet alkunsa jo paljon aiemmin. Nyt verilammikossa makaava mies oli pahoinpidellyt puolisoaan ja lapsensa äitiä toistuvasti. Eron jälkeen nainen oli kertonut perheväkivallasta uudelle miesystävälleen, ja pyytänyt tätä ampumaan ex-miehensä. Tapon yrityksen uhrin henki säästyi jalan amputaatioleikkauksella.

Järkytyin vielä pahemmin, kun kuulin Nekalan edellisestä henkirikoksesta. Se oli tapahtunut edellisen vuoden kesällä, juuri ennen muuttoani. Tuntemattomat miehet olivat tunkeutuneet yöllä lähes naapurissani sijaitsevan talon asuntoon ja tappaneet siellä isän ja pojan.

Että sellainen onnela.

Epäonnekseni vuokraisäntäni oli niin ketku, että oli pakottanut minut vuoden määräaikaiseen vuokrasopimukseen. Muutin pois heti, kun pääsin. Onneksi sentään yhtenä kappaleena.