Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Kun muutin asumaan nykyiseen kotiini, moni ihmetteli ääneen puulämmitystä. Voiko niinkin elää helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa? Eikö se ole aika alkeellista?

On toki. Sama leivinuuni on lämmittänyt kyökkiä vuodesta 1901. Mutta ei puulämmittämisessä mitään kovin outoa ole. Näin elää hyvin moni muukin nykysuomalainen, ainakin haja-asutusalueella. Puulämmittämistä voi täydentää sähköpattereilla.

Vanha oulunkyläläinen huvilarakennus on muuttunut muutenkin nykyisiä asumisen laatuvaatimuksia vastaavaksi: talo on jaettu usemmaksi asunnoksi ja rekistöröity taloyhtiöksi. Pihan kaivo on enää vain koriste ja lopulta ulkohuussitkin on purettu ilmeisesti 1980-luvulla. Ikkunoiden tuplaruudut tosin kannetaan edelleen kesäksi varastoon, koska saranoita ei ole.

Mutta se puulämmitys. Millaista arkea halkojen lähes jokapäiväinen kantaminen tarkoittaa? Tunnelmallista ja hikistä, mutta ainakin kunto kasvaa.

On tulitikkujen raapimisesta jotain konkreettista hyötyäkin.

Jos sähkökatko joskus yllättäisi, perheelläni olisi kaikki edelleen hyvin. Olohuoneen pönttöuuni ja keittiön leivinuuni puskisivat edelleen lämpöä koko kotiini. Puukius toimisi, kuten ennenkin. Vesi lämpiäisi leivinuunin vesisäiliössä ja liedellä valmistetut ruoat voisi viedä ulkovarastoon kylmään.

 

X