Paremmin koulutetut kollegat eivät vaivaudu puhumaan, kukaan ei edes moikkaa kahvitauolla – ”Olenko työpaikkakiusattu?”
Syrjitty olo työpaikalla hankaloittaa työtehtävistä selviämistä.
Satu oli ensin innoissaan uudesta työpaikastaan pienen hammaslääkäriaseman vastaanottovirkailijana. Pian alkoivat kuitenkin vaikeudet.
Työpaikka on voimakkaan hierarkkinen. Lääkärit ovat selkeästi hammashoitajien yläpuolella. Kaikkein alimpana arvoasteikossa on Satu.
Paremmin koulutetut kollegat eivät vaivaudu edes puhumaan Sadulle. Lääkärit puhuvat keskenään, hammashoitajat keskenään.
Satu istuu kahvitauoilla yksin, sillä hänen lisäkseen ei ole toista vastaanottovirkailijaa samaan aikaan vuorossa. Satu miettii, onko hän työpaikkakiusattu. Kukaan ei hauku häntä, mutta ei osoita hänelle myöskään yhtään ystävällistä elettä.
Satu yrittää välillä puhua lääkäreille työasioista, mutta nämä eivät kuuntele. Kiirehtivät vain ohi. Tämä vaikeuttaa työtehtävissä selviämisessä, sillä Sadun pitää kirjoittaa pienimmätkin asiat sähköpostilla kollegoilleen.
Välillä syntyy kiusallisia tilanteita, jos lääkärit kieltäytyvät puhumasta Sadulle asiakkaan läsnäollessa.
Satu on alkanut hävetä syrjittyä asemaansa töissä, mutta sinnittelee päivästä toiseen. Työtehtävät asiakkaiden kanssa ovat kuitenkin ihan mukavia.
Satu varaa asiakkaille lääkärien ja suuhygienistien vastaanottoaikoja ja hoitaa maksuja ja laskuja, jolloin monet ihmiset kertovat muitakin kuulumisiaan. Sosiaalisena ihmisenä Satu kokee pärjäävänsä asiakastyössä oikein hyvin, muttei saa koskaan työstään mitään palautetta.
Miten Satu voisi selvitellä työpaikkansa ongelmia? Lue asiantuntijan vastaus kuvan alta!
© Anssi Keränen
Asiantuntija Tina Holmberg-Kalenius vastaa: Henkistä väkivaltaa
Pois sulkeminen keskusteluista, se ettei tervehditä tai vastata kysymyksiin tai edes vaivauduta puhumaan toiselle, ovat kaikki henkisen väkivallan muotoja. Eli Satu on työpaikallaan kiusattu.
Mikäli on kyse yksityisestä hammaslääkäriasemasta, voi olla hankalaa selvittää tilannetta. Silloin parasta, mitä voi oman mielenterveytensä suojaamiseksi tehdä, on hakea uutta työpaikkaa.
Satu voisi kysyä toiselta, eri vuoroja tekevältä vastaanottovirkailijalta, miten häntä kohdellaan. Mikäli selviää, että molempiin suhtaudutaan yhtä nuivasti, he voisivat ottaa asian puheeksi rakentavalla tavalla vedoten asiakkaiden palvelemiseen.
Yleensä on luontevaa ensin ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Jos se ei auta, seuraava askel on esimiehen esimies tai työsuojelupäällikkö. Työterveyspsykologi voi myös tuoda asiaan ratkaisuja, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Jotkin liitot voivat myös ottaa kantaa asiaan ja tukea työntekijää.
Satu voisi myös kokeille kepillä jäätä ja yrittää keskustella muiden työntekijöiden kanssa ja katsoa, onko joukossa ketään myötämielistä.
Tina Holmberg-Kalenius on tukikeskuskoordinaattori kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkussa.