Nämä koukuttavat! Livekamerat tuovat eläinten puuhat näytöillemme – Listasimme parhaat eläinaiheiset luontolivet Suomesta ja maailmalta

Tänä keväänä WWF:n livelähetyksissä komeilevat kyy ja sääksi. Ähtäristä voi seurata etänä tanakoiden ahmojen kisailua. Maailmalta löytyy vaihtelunhaluiselle katsojalle hämmästeltäväksi eksoottisempiakin eläimiä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kyynaaraan väritys on tyypillisesti ruskea, koiraan harmaa tai lähes mustavalkoinen.

Tänä keväänä WWF:n livelähetyksissä komeilevat kyy ja sääksi. Ähtäristä voi seurata etänä tanakoiden ahmojen kisailua. Maailmalta löytyy vaihtelunhaluiselle katsojalle hämmästeltäväksi eksoottisempiakin eläimiä.
(Päivitetty: )
Teksti: Katriina Lundelin

Jos arki tylsistytää, virkistä mieltä ja seuraa kevätpuuhiaan toimittavien villieläinten elämää. Kun luonto herää eloon, livekamerat karkottavat hetkeksi syvänkin tylsyyden.

Kotimaiset livekamerat näyttävät tänä keväänä kyytä, ahmaa ja sääkseä.

Laajentamalla katseluaan ulkomaisiin lähetyksiin voi bongata vaikkapa kenialaisen virtahevon, meduusan tai romanialaisen karhun.

Kokosimme parhaat livekamerat Suomesta ja maailmalta. Mutta millaisia puuhia lähetyksissä voi odottaa näkevänsä?

1. Kyy-livessä talvipesän kupeessa

Kyy-livessä voi tutustua turvallisen etäisyyden päästä Suomen ainoaan myrkylliseen käärmeeseen. Käärmeet luikertelevat esiin talvikoloistaan maalis–huhtikuussa.

Kyyt jäävät talvipesän lähistölle lämmittelemään, ja kyy-yksilön voikin bongata WWF:n livekameran kautta levyttämässä.

Levyttämisellä tarkoitetaan kyylle ominaista tapaa lämmitellä. Käärme asettuu pötköttämään suoraan aurinkoa vastaan ja levittää kylkiluunsa maata vasten. Levyttävä käärme näyttääkin todelliseen kokoonsa nähden suurelta ja leveältä.

Onnekas katselija voi nähdä myös käärmeiden herramiespainin.

Kyykoiraat selvittävät paritteluoikeuteen liittyvät kiistansa taistelemalla siitä, kuka saa painettua toisen pään maata vasten. Hampaita ei saa käyttää, eikä vastustajaa vahingoittaa.

Innokkaat koiraat piirittävät naaraita vielä päiviä parittelun jälkeen, kun naaraan intohimot ovat jo sammuneet.

WWF:n kyy-live

Kyynaaraan väritys on tyypillisesti ruskea, koiraan harmaa tai lähes mustavalkoinen.

Kyynaaraan väritys on tyypillisesti ruskea, koiraan harmaa tai lähes mustavalkoinen. © iStock

2. Koska sääksi saapuu talvehtimasta?

Sääksi, vanhalta nimeltään kalasääski, on kotkan jälkeen Suomen suurin petolintu. Se tekee risuisen linnansa korkean puun latvaan, merimerkin päälle tai mittaustorniin esimerkiksi kelo-oksista, sammalista ja turpeesta.

WWF:n sääksi-live pyörii jo, ja nyt odotellaan sääksiparin saapumista. Sääkset palaavat huhtikuussa talvehtimasta Länsi-Afrikasta. Sen jälkeen alkaa pesintä.

Emo pyöräyttää toukokuun alussa yhdestä neljään kanelinruskeaa munaa. Poikasia voi odottaa näkevänsä livekamerassa kesäkuussa.

Heinäkuu on poikasten kasvun aikaa, ja silloin voi bongata emon kantamassa pesälle syöksysukellettuja kaloja. Elokuussa poikaset oppivat lentämään.

WWF:n sääksi-live

Sääksiemot syöksykalastavat poikasilleen vähemmän arvokasta kalaa, kuten lahnanlisuja, tuppihaukia, ruutanoita ja särkiä.

Sääksiemot syöksykalastavat poikasilleen vähemmän arvokasta kalaa, kuten lahnanlisuja, tuppihaukia, ruutanoita ja särkiä. © iStock

3. Ahma-live Ähtäristä – Tunnistatko, kumpi on Julia ja kumpi Matti?

Ähtärissä jännitettiinn tänä keväänä, saavatko ahmat, Julia ja Matti, ensimmäisen poikueensa. Tämä vuosi jäi kuitenkin  nelivuotiaille ahmoille harjoitteluksi.

Ähäristä vinkataan, että livekamera kannattaa avata eri päivinä vähän eri aikaan tai jättää se taustalle pyörimään. Ruokintaa pyritään hoitamaan hiukan eri aikoihin päivästä, jotta eläimet saavat vaihtelua ja pysyvät virkeinä.

Suomen suurimman näätäeläimen touhuja näyttää Ähtäri Zoon livekamera, jota lähettää Yle. Kakkoskamera tarjoaa suoran näkymän ahmapariskunnan pesään, jossa Julian ja Matin voi nähdä kerälle käpertyneenä unta tankkaamassa.

Juliaa ja Mattia kannattaa myös vertailla keskenään. Ne ovat nimittäin varsin erilaisia persoonia. Tunnistatko, kumpi on kumpi?

Tanakkarakenteisen ahman liikkuminen maalla on kömpelöä laukkaamista, mutta puuhun se kiipeää ketterästi. Eläinten puuhiin tuo mielenkiintoa se, että niitä on usein vaikea ennakoida. Ahmat voivat puuhata, mitä mieleen juolahtaa.

Ylen ahma-live

Vaikka ahma on muuten elinvoimainen laji, Suomessa se on erittäin uhanalainen.

Vaikka ahma on muuten elinvoimainen laji, Suomessa se on erittäin uhanalainen. © iStock

4. Korkeasaaren valkopääsakit, pikkumangustit ja metsäpeurat

Vierailu Korkeasaaren eläintarhaan on kuulunut moneen kevättraditioihin, mutta nyt tarha on koronan vuoksi suljettu. Livekamerat näyttävät kuitenkin reaaliaikaista kuvaa pikkumangustien ja metsäpeurojen laumoista.

Uutena livekamerana on tänä keväänä juuri avattu Amazonian apinat, jossa seikkailee muun muassa valkopääsakeja, pikkumarmosetteja ja Coco-laiskiainen. Apina ruokitaan kolme kertaa päivässä ennakoitaviin aikoihin, joten näiden vekkuleiden aikataulut kannattaa pistää muistiin.

Apinoiden ruokailua voi katsella aamuisin 7.30 – 8, päivällä kello 13 tienoilla ja uudestaan 14.30 – 15 aikaan.

Pikkumangustit ovat aktiivisia valoisan aikaan, jolloin ne voi bongata syömästä eläviä hyönteisiä, raakoja kananmunia tai ravintopellettejä. Pikkumangusteja kannattaa tähyillä nimenomaan työ- tai koulupäivän aikana, koska ne vetäytyvät levolle usein jo alkuillasta viiden aikaan.

Jos Korkeasaaren livekamerat eivät riitä, eläintarhan Youtube-kanavalta löytyy videotaltiointeja muun muassa berberinapinoista, talvilevolta heränneistä karhuista ja kuhertajagasellin vasasta.

Korkeasaari lähettää myös Facebookissa tasaisesti lyhyempiä livelähetyksiä eläintarhan hoitotöistä ja eläinten touhuista, joita voi katsoa kätevästi myös jälkikäteen.

Korkeasaaren livekamerat

Pikkumangustien ruokinta-aika on Korkeasaaressa joka päivä kello 11. Silloin kannattaa käynnistää livekamera.

Pikkumangustit vetäytyvät levolle jo viiden aikaan. © iStock

Lue myös: Kyy puree, mehiläinen pistää ja punkki käy kiinni: Opi hoitamaan puremia ja pistokohtia oikein

Seuraa myös kiinnostavia livekameroita maailmalta:

Jos livekamerat sytyttävät, kannattaa vilkaista myös nämä kuusi lähetystä Suomen rajojen ulkopuolelta.

1. Monterey Bayn akvaario Kaliforniassa

Monterey Bay Aquariumin Youtube-kanavalla voi seurata haiden ja meduusojen elämää. Monterey Bay sijaitsee Kaliforniassa, joten Suomesta kanavaa kannattaa katsoa esimerkiksi ilta-aikaan, kun Kaliforniassa sarastaa aamu. Aikaeroa maidemme välillä on yhdeksän tuntia.

Monterey Bayn akvaario

2. Afrikan luonnonpuistot

Eksoottisempaa seurattavaa kaipaavien kannattaa tarkastaa Explore African livekamerat, jotkatarjoavat laajan valikoiman kohteita eri puolilla Afrikkaa.

Mpalan tutkimuskeskus, Kenia: vedessä lekottelevat pääasiassa virtahevot, mutta voit bongata myös juomaan saapuneita kirahveja, seeproja ja leopardeja.

Tembe, Etelä-Afrikka: Temben luonnonsuojelualueella elävät maailman suurikokoisimmat norsut. Muutkin Afrikan suurista ihmeistä voi nähdä tässä livessä. Alueella elää nimittäin myös sarvikuonoja, leijonia ja leopardeja.

Gracen gorillojen suojelualue, Kongon demokraattinen tasavalta:  Tässä lähetyksessä seikkailevat maailmaan suurimmat kädelliset, itäiset tasankomaagorillat, keskellä maailman toisiksi suurinta trooppista sademetsää.

3. Transylvanian karhut

Karhujen kevätpuuhia voi seurata Romanian Transylvaniassa. Videolla saattaa vilahtaa myös kettuja, peuroja ja villisikoja.

Bear watching Transylvania

4. Viron suositut livekamerat

Virosta löytyy laaja valikoima erilaisia suoria luontolivejä. Voit seurata esimerkiksi lepakoiden elämää luolan katossa tai harmaahylkeitä rannikolla.

Looduskalender.ee

5. San Diegon eläintarha

San Diegon eläintarha tarjoaa 11 erilaista livepätkää. Erikoisuuksina esimerkiksi koala, kondori, pingviini ja jääkarhu. Aika ero San Diegoon on yhdeksän tuntia, joten päiväaktiivisia eläimiä kannattaa katsella Suomessa illalla.

San Diego Zoo

6. Iso-Britannian mäyrät

Brittiläisen Glen Rothay hotellin katolta Amblesidesta avautuu loistavat näkymät tirkistellä mäyrien elämään. Opportunistisen mäyrän voi nähdä kaivelevan kastematoja tai selkärangattomia kasvillisuuden seasta. Mäyrälle kelpaa ravinnoksi melkein mikä tahansa. Yöaktiivista eläintä kannattaa tähytä vasta illan hämärtyessä.

Juttua muokattu 30.3. kello 10.34: Jutussa luki virheellisesti, että Korkeasaaren sivuilla on videoita persiangasellin vasasta. Kyseessä on kuhertajagaselli.

Cumbria Wildlife Trust

Lue myös: Miten karjuu Korkeasaaren leijona ja miten ääntelee tiikeri?

X