Suomen Lapista löytyi timantti - Miten pieni timanttisiru päätyi Lapin perukoille?
Tankavaaran yllätystimantin alkuperä ei ole vuodessa selvinnyt. Onko Lapissa esiintymiä, vai tuliko kivi tänne?
Timantin löytänyt Kasper von Wuthenau on geologi, koruntekijä ja luonto-opas. Hän yrittää paikallistaa nyt jalokiven tuloreittiä.
Viime syksynä Tankavaaran kulta-alueelta löytyi 0,7-millinen timanttisiru, joka aiheuttaa yhä päänvaivaa geologeille ja analysoijilleen.
Jalokivi löytyi sattumalta, kun saksalaislähtöinen geologi Kasper von Wuthenau tutki kahden kullankaivajaystävänsä vaskausupaa eli raskaita mineraaleja sisältävää rikastusjäämää.
Pieni, läpimitaltaan noin 0,7 millimetrin kivenmurunen varmistui timantiksi Hampurin yliopiston Mineralogisen museon tutkimuksissa viime talvena – mutta vieläkään ei tiedetä miten se oli Lapin perukoille päätynyt.
Kivi on ensimmäinen Suomen Lapista löytynyt timantti, ja siksi merkittävä.
Aiemmat Suomesta tehdyt timanttilöydöt ovat huomattavasti etelämpää, muun muassa Savosta ja Kainuusta.
Timantti on edelleen Hampurissa jatkotutkimuksissa, joissa tutkitaan nyt jalokiven sisällä esiintyviä pienenpieniä mineraalikiteitä.
Niistä toivottavasti saadaan lisätietoa juuri tämän timantin syntyolosuhteista maapallon vaipassa.
Noin 0,7 millin läpimittainen timanttisiru on yhä Hampurissa jatkotutkimuksissa. Courtesy of Mineralogical Museum, Center of Natural History, University Hamburg
Jäätikön tuoma?
Timantit ovat peräisin syvältä maapallon uumenista, josta ne ovat kulkeutuneet maan pintaan harvinaisissa vulkaanisissa purkauksissa. Maan pinnalla magma jähmettyy kivilajiksi, jota kutsutaan kimberliitiksi.
Löytäjä von Wuthenau kertoo keskittyvänsä itse etsimään timantin seuralaismineraaleja eli indikaattoreita, joita esiintyy kimberliiteissä jopa tuhansia kertoja timantteja yleisemmin.
”Indikaattorien avulla voidaan mallintaa timantin kulkusuuntaa ja -matkaa”, hän sanoo.
Jääkausien aikana Suomen yli liikkuneiden jäävirtojen kulkusuunnat voivat antaa viitteitä Tankavaarankin timantin alkuperästä.
Otto Ponto
Pitkäkin taival takana
Geologian tutkimuskeskuksen geologi Marja Lehtonen kertoo, että yksittäisen mineraalikiteen kuljetusmatkan pituutta voi olla kuitenkin haastavaa arvioida.
Liikkuva jäätikkö on voinut siirtää isojakin kivenlohkareita läänistä toiseen, joten pieni timantinsiru on kulkeutunut helposti vuosituhansien aikana kauas lähtösijoiltaan.
Matkat voivat olla jopa kymmeniä tai satoja kilometrejä.
”On myös mahdollista, että timantti on peräisin aivan lähimaastosta”, Marja Lehtonen huomauttaa.
Suurin osa suomalaisista kimberliiteistä sisältää myös timanttijäämiä.
Kimberliittejä tunnetaan Kaavin, Kuopion, Kuhmon ja Kuusamon seuduilta, ja näiltä alueilta on löytynyt timanttejakin.
Ei vielä huumaa
Lapista on löydetty safiireja ja rubiineja – ja timanttihuhujakin on historiassa yllin kyllin.
”Lapin kallioperä tiedetään timanttien esiintymiselle otolliseksi. Timantteja on etsitty Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosista”, Lehtonen kertoo.
Silti löytö ei ole lappilaisia aarteenetsijöitä hätkäyttänyt.
”Mitään timanttikuumetta ei ole ollut havaittavissa. Timantin löytyminen oli jackpot. Jos löytyisi toinen, olisi kyseessä jo tuplajackpot. Siinä voisi jo olla huuman aineksia”, von Wuthenau arvelee.