Mitä Estonialla oikein tapahtui? Autolautan uppoamisen monet outoudet ruokkivat yhä salaliittoteorioita

Salaliittoteorioissa riittää myös vaihtoehtoja: Estonialla on väitetty olleen lähtöpäivänä pommiuhkaus, jonka syynä olisi ollut varustamon kieltäytyminen suojelurahojen maksamisesta venäläiselle mafialle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Estonian keulavisiiri nostettiin merestä Utön edustalla 19. marraskuuta 1994. Sieltä se kuljetettiin Hangon satamaan jatkotutkimuksia varten.

Salaliittoteorioissa riittää myös vaihtoehtoja: Estonialla on väitetty olleen lähtöpäivänä pommiuhkaus, jonka syynä olisi ollut varustamon kieltäytyminen suojelurahojen maksamisesta venäläiselle mafialle.
(Päivitetty: )
Teksti: Irina Björkman

Miksi autolautta Estonia upposi niin nopeasti? Merentutkija ja tietokirjailija FT Kai Myrberg on miettinyt kysymystä paljon.

Hän on tarkastellut mallinnuksia onnettomuudesta, lukenut kaikki mahdolliset tutkimusraportit, liitteet ja kaaviot, selvittänyt kellonaikoja, tuulia, merivirtauksia sekä etsinyt käsiinsä kaikki silminnäkijähavainnot, jotka on kirjallisuudesta löytänyt. Ja tutkinut myös villeimmät salaliittoteoriat, joista ei puutu aseita, murhia eikä kansainvälistä vehkeilyä.

Pedantti merentutkija on tehnyt tämän kaiken siksi, että lähes 25 vuotta vanha onnettomuus on yksi Myrbergin ja Matti Leppärannan tuoreen Itämeri ja ihminen -kirjan aiheista.

Kirjassa kirjoittajat halusivat kertoa meren ja ihmisen yhteisestä, tuhansia vuotta kestäneestä suhteesta aina merihistoriasta sen ekologiaan. Itse asiassa voimasuhteet ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet voimakkaasti, ja ennen ihmistä hallinnut meri on yhä enemmän ihmisen armoilla.

Myrbergin piti siis käsitellä Estonian haaksirikkoa lähinnä merentutkijana, mutta aineistoa penkoessa kaikki ei vaikuttanutkaan enää niin selvältä. Estoniasta kehkeytyi hänelle kirjan kiehtovin aihe – ja myös vaikein.

”Mitä enemmän olen aiheeseen perehtynyt, sitä vaikeampi on täysin uskoa, että irronnut keulavisiiri olisi ainoa onnettomuuteen johtanut syy, niin kuin onnettomuustutkintalautakunta raporteissaan toistelee”, Myrberg toteaa.

Kun kaikki pahat asiat tapahtuvat peräkkäin, lopputulos on hirveä.

Niin kävi syyskuun 28. päivänä vuonna 1994, kun matkustajalautta Estonia lähetti myrskyävältä ulapalta kello 01:22 ensimmäisen hätäkutsunsa. 28 minuuttia myöhemmin alus oli kadonnut kuohuihin.

Uppoamispaikan läheisyydessä keikkui enää yksittäisiä pelastuslauttoja ja aamun sarastaessa niistä nostettiin helikoptereihin vain ruumiita, kun pelastajat eivät ehtineet ajoissa paikalle. Katastrofi oli ohi muutamassa tunnissa.

Estonia

Estonia risteili aikaisemmin muun muassa nimellä Viking Sally ja se otettiin käyttöön vuonna 1980. MVPhotos

Estonian pienoismalli

Estonian pienoismalli on ollut nähtävissä Tallinnan merimuseossa. Stan Shebs / Wikimedia / Commons

Häire, häire – ensimmäinen hälytys laivalla vasta 19 minuutin päästä keulavisiirin irtoamisesta

Estonian lähes 1 000 matkustajasta vain 137 selvisi hengissä. Miten tämä hirveys oli mahdollista?

Suomalaiset olivat 1960-luvulta saakka seilanneet matkustajalautoilla niin, että harva edes tunsi olevansa merellä. Syysmyrsky sai ihan uuden merkityksen Estonian jälkeen.

Kai Myrbergin mielestä säätä suurempi syy katastrofille oli laivan miehistön ja varustamon huolimattomuus. Jo merelle lähtiessä laivalla oli 1–2 asteen kallistuma oikealle, eikä edes laivan tarkasta lähtöajasta ole yksimielisyyttä.

”On muuten käsittämätöntä, ettei Estonialla tiedetty samantyyppisen Diana II -laivan vuotta aiemmin merenkäynnissä irronneesta visiiristä.”

Estonia ei hidastanut, vaikka se keinui jo kovasti ja sääolot koko ajan huononivat. Itse asiassa se posotti hurjaa vauhtia, mikä oli järjetöntä.

Estoniaa on videokuvattu myös pohjassa

Estoniaa on videokuvattu myös pohjassa, noin 80 metrin syvyydessä Itämeren pinnasta. Pool / Lehtikuva

Tästä eteenpäin Estonian karu loppu on Myrbergin mielestä hiukan epätodellinen.

Ensinnäkin autokannelta oli kuulunut voimakas pamaus ennen yhtä yöllä. Se on tulkittu myöhemmin keulavisiirin irtoamiseksi. 1.01 kuultiin kuitenkin uudet pamaukset, joiden syy on epäselvä.

”Jotkut onnettomuudesta selvinneet ovat kertoneet, että vettä olisi ollut jo ennen pamahduksia kannella 0 ja 1, siis autokannen alla. Tämä on kuitenkin ristiriidassa tutkintakomission virallisen raportin kanssa.”

Heti tämän jälkeen laiva kallistui voimakkaasti.

”Noin kymmentä yli yksi laivalla annettiin miehistöhälytys. Se oli palohälytys! Se, oliko laivalla tulipalo vai oliko hälytys väärä, ei ole selvinnyt.”

Vettä oli laivassa jo runsaasti, ja laiva oli jyrkästi kallistunut, mutta ensimmäinen hälytys matkustajille kuulutettiin vasta noin 1.20. Sekin vain viroksi, ”Häire, häire, laeval on häire”, kuului vaimeasti kauttimista.

Estonian pelastusvene

Aamulla pelastajat löysivät veneistä enää ruumiita. Patrick Dahlberg / Reuters / Lehtikuva

Keulavisiiri, räjähdys, uppoamisen ennätys

Kun Estonian keulavisiiri irtosi ja autokannet täyttyivät vedestä, lautasta tuli epävakaa, kuin uuninpelti, jolle kaadetaan vettä, Myberg kuvailee.

Estonia keikahti oikealle kyljelleen. Vain noin 250 ihmistä ehti rynnätä laivan ulkokansille.

”Laivan kaatumisen siis ymmärrän, mutta en sitä, miksi se upposi alle tunnissa. Se on varmasti maailmanennätys. Monet vastaavat laivat ovat pysyneet tunteja pinnalla.”

Myrbergin mielestä Estonian virallisissa tutkimusraporteissa suljettiin turhan nopeasti pois tärkeä vaihtoehtoteoria: laivan saattoi visiirin irtoamisen lisäksi upottaa vaikkapa reikä kyljessä.

Reikäteoriaa tukee hänen mielestään myös laivalla kuullut kolahdukset, vesi autokannen alla sekä laivan sukellus merenpohjaan.

”Rei’ästä on puhunut ainakin yksi ruotsalainen meripelastusviranomainen ja yksi hylyllä käynyt sukeltajakin on sen osin myöntänyt. Myös Viron tutkintakomission entinen puheenjohtaja Andi Meister totesi muistelmissaan, ettei räjähdyksen mahdollisuutta voi edelleenkään sulkea pois.”

Mysteerikuva Estoniasta

Julkisuudessa on väitetty kuvienkin osoittavan, että laivassa oli pommi, mutta tutkintalautakunnan mukaan kuvan esine on jonkinlainen peite. LEHTIKUVA / ONNETTOMUUDEN TUTKINTAKOMISSIO

Mutta miksi Estoniassa olisi ollut reikä? Siihen Myrbergillä ei ole suoraa vastausta.

Teorioita on kyllä esitetty.

”Sukellusveneen osuma tai laivalla tapahtunut räjähdys ovat ehkä suosituimpia teorioita.”

Salaliittoteorioissa riittää vaihtoehtoja: Estonialla on väitetty olleen lähtöpäivänä pommiuhkaus, jonka syynä olisi ollut varustamon kieltäytyminen suojelurahojen maksamisesta venäläiselle mafialle. Myös venäläisten kansallismielisten kenraalien on ehdotettu joissakin teorioissa olleen vastuussa räjäyttämisestä.

Virallisessa tutkimusraportissa räjähdyksestä ei puhuta mitään.

”Aseita laivalla on voinut hyvinkin olla. Täytyy muistaa, että neuvostojoukot olivat vetäytyneet Virosta vain neljä viikkoa ennen uppoamista. Armeijan vanhoista aseista käytiin varmasti kiivasta mustanpörssin kauppaa.”

Asesalakuljetukset eivät luultavasti laivaa upottaneet, joten reikäteoria jää yhä avoimeksi. Sen lisäksi Myrbergin mielestä Estonian ympärille kietoutuu monia kiinnostavia tarinoita kuten kapteeni Avo Pihtin katoaminen.

Estonian matkustajia pelastuslautalla

Estonian matkustajia pelastuslautalla, joka on ankkuroitu matkustajalautta Silja Symphonyn kylkeen Utön ulkopuolella. Tuomas Alanen / Lehtikuva

Mihin katosi merikapteeni Piht?

Merikapteeni Piht oli Estonialla vapaavuorossa onnettomuusyönä, sillä hän oli matkalla Tukholmaan luotsikokeeseen.

”Hänet oli nähty illan ja yön aikana komentosillalla ja myöhemmin jakamassa pelastusliivejä. Moni silminnäkijä on kertonut, että Piht olisi pelastunut ja että hänet olisi viety Utön saarelle. Pihtin työtovereita oli Saksasta hakemassa laivaa. Siellä he olivat nähneet miehen tv:ssä.”

Kummallista on, että tv-lähetyksen nauhoitusta ei ole koskaan löytynyt.

”Silti sekä Ruotsin televisio että Reuters olivat vahvistaneet, että Piht pelastui ja Pihtin vaimo oli saanut Estlinen toimistosta saman tiedon. Tutkintakomisission entinen puheenjohtaja Meister kertoi muistelmissaan, että Piht olisi viety Utöstä Turkuun sairaalaan ja jopa että pääministeri Mart Laarin olisi kerrottu puhuneen Pihtin kanssa. Sen jälkeen miehestä ei ole mitään jälkiä. Ja jossain vaiheessa hänen nimensä ilmestyi hukkuneiden listalle.”

Pihtin kohtalosta on villejä huhuja aina murhasta Yhdysvaltoihin kuljetukseen saakka. Katoamisen epäillään johtuneen siitä, että Pihtillä olisi ollut tietoja laivan uppoamisen syistä.

Myrberg myöntää törmänneensä todella villeihin väittämiin.

”Osa salaliittoteorioista on, kuten aina, hiuksianostattavia. Silti ne ovat kiinnostavaa luettavaa erityisesti siksi, että niin monista vaihtoehdoista vaietaan virallisissa raporteissa.”

Myös monet tarkkaan pohditut vaihtoehdot leimattiin Myrbergistä turhan pian täydeksi humpuukiksi.

MS Estonian pelastusrengas

MS Estonian pelastusrengas, esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Wikimedia commons

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä enemmän Myrberg Estonian turmaa tutki, sitä vakuuttunemmaksi hän tuli siitä, että tutkimus pitäisi käynnistää uudelleen.

”Uuden kansainvälinen tutkimusryhmän olisi hyvä käydä läpi koko aineisto.”

Meritekniikan professori Pentti Kujala Aalto-yliopistosta suhtautuu Myrbergin ajatuksiin empien. Hänestä reikäteoria on kumottu täysin, ja onnettomuustutkintalautakunnan raportit ovat hyvin perusteellisia ja luotettavia.

”Ja mallinnoksissa on luotettavasti osoitettu, että Estonia todella upposi näin nopeasti.”

Silti ajatus uudesta kansainvälisesta tutkimusryhmästä ei saa Kujalalta täystyrmäystä.

”1990-luvulla merenkulun turvallisuudessa oli paljon huomauttamista, niin Estoniassakin. Jos Estonian uppoaminen käytäisiin vielä läpi, voitaisiin samalla tarkistaa, onko silloin todetuista heikkouksista otettu nykyään opiksi.”

Kai Myrbergin mielestä Estonia pitäisi tosin myös nostaa ylös pohjasta, jos onnettomuuden syy näyttäisi olevan muu, kuin aikaisemmin esitetty.

”Hylyn nosto olisi nykyteknologialla mahdollinen. Niin selviäisi, onko merenpohjanpuoleisella kyljessä reikä. Ainakin uhrien omaiset saisivat lopulta tietää, mikä on ehdoton totuus laivan uppoamisesta.”

Trollitehtailtuja Estonia-huhuja

Virossa Estonia-laivaan liittyvät salaliittoteoriat nousevat sosiaalisessa mediassa esiin hyvin säännöllisesti onnettomuuden vuosipäivän lähestyessä. Uusimmissa huhuissa ja paljastuksissa on ollut hyytävämpi sävy.

Virossa havahduttiin syksyllä 2017 siihen, että verkossa alkoi liikkua ”varmaa tietoa” siitä, että laivan upottamisen takana oli läntisten tiedustelupalveluiden masinoima salaliitto, jolla haluttiin mustamaalata Venäjää.

Tätä levittävät innokkaasti toimijat, jotka olivat aiemmin käyttäneet paljon energiaa todisteluun, ettei Venäjä ole syyllinen vuonna 2014 Itä-Ukrainassa tapahtuneeseen malesialaisen matkustajakoneen alasampumiseen.

Pietarin trollifarmien tai apuriensa jakamissa Estonia-kertomuksissa laivan upottaneet länsiagentit eivät piitanneet tippaakaan syyttömien virolaisten hengestä – ja siksi länsimaihin ei Virossa kannata nytkään luottaa.

Tarinoissa laivan kapteeni tai päällystö elää nyt jossain lämpimässä maassa palmun alla, nauttien veridollareistaan. Heitä on myös voitu nähdä jenkkituristeiksi naamioituneena milloin missäkin päin Viroa.

Petri Korhonen

X