Suuren talousrikoksen tehnyt Nils Idman tuomittiin 72 rikoksesta: Nämä sisälsivät petoksia, kavalluksia ja väärennöksiä yli kymmenen vuoden ajalta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Nils Idman
Ruotsinkieliseen eliittiin kuulunut Idman nousi pankinjohtajaksi poikkeuksellisen nuorena, vain 32-vuotiaana. © Vapriikin kuva-arkisto
Maamme historian suurimman pankkikavalluksen tekijän Nils Idmanin kuolemasta on 75 vuotta. Silti yhä pohditaan, miten yksi mies pystyi tekemään kymmenen vuoden ajan kymmeniä rikoksia, jotka lähes kaatoivat Suomen Yhdyspankin.

Keskiviikkona 4. joulukuuta 1912 Molinin apteekin ovesta astui sisään hermostunut mies, joka esitti epätavallisen toiveen. Hän halusi ostaa voimakasta myrkkyä.

54-vuotiaalla pankinjohtajalla Nils Idmanilla oli takanaan neljä raastavaa päivää. Suomen Yhdyspankin johto teki ylimääräistä tilintarkastusta hänen konttorissaan Tampereella.

Idman tiesi varsin hyvin, etteivät tilit täsmänneet.

Ennen apteekkiin saapumistaan hän oli yrittänyt lainata 800 000 markkaa Tampereen Verkatehtaan johtajalta August Lundelinilta. Tämä ei kuitenkaan suostunut pyyntöön – ei vaikka Idman uhkasi muussa tapauksessa tappaa itsensä.

“Jos kirjoitan sinulle tuon summan, minun on itse lähetettävä luoti päähäni”, Lundelinin kerrotaan sanoneen.

Pankinjohtaja tiesi olevansa vaikeuksissa ja päätyi epätoivoiseen ratkaisuun. Se ei onnistunut, koska Molinin apteekin henkilökunta kieltäytyi myymästä hänelle myrkkyä.

Heti tämän jälkeen poliisi pidätti Idmanin Keskustorilla.

Seuraavana päivänä tamperelaisia järkytti Aamulehden otsikko: “Pankinjohtaja Nils Idman pidätetty – Suurenmoisia pankkikawalluksia kerrotaan tapahtuneen”.

Suomen taloushistorian suurin petos oli paljastumassa.

Idmanin kiinni jääminen uutisoitiin laajalti

Idmanin kiinni jääminen uutisoitiin laajalti paitsi muissa suomalaisissa sanomalehdissä, myös ulkomailla. Digi.kansalliskirjasto.fi

Nils Idmanin talousrikos

Historiallisen suurta talousrikosta puitiin pitkään ja hartaasti tamperelaisessa Aamulehdessä. Digi.kansalliskirjasto.fi

Varakkaan suvun vesa

Nils Bernhard Idman syntyi rikkaaseen sukuun. Hänen isänsä Carl Gustav Idman omisti Hatanpään kartanon, jonka maihin kuului lähes 1 500 hehtaaria.

Idmanit eivät olleet aatelisia, mutta jotain perheen asemasta kertoo se, että Nils Idmanin veljen kummina oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II.

Nils Idman aloitti pankkiuransa Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttorin apulaisjohtajana, Helsingin yliopistossa suoritettujen lakiopintojen jälkeen. Hänet ylennettiin konttorinjohtajaksi vain 32-vuotiaana.

L. J. Hammare ja Nils Idman

Kauppias L. J. Hammarenin kanssa poseerannut Nils Idman (oik.) ei antanut muulle henkilökunnalle vastuuta pankin kassasta, mikä poikkesi ohjesäännöstä. Vapriikin kuva-arkisto

Pankinjohtajana Idman nautti suurta luottamusta. Tampere oli voimakkaasti kasvava teollisuuskaupunki, ja Yhdyspankin paikalliskonttori menestyi loistavasti.

Osa konttorin kasvusta oli suoraan hänen ansiotaan. Sujuvaa suomea puhunut ja kirjoittanut pankinjohtaja asioi mielellään myös talonpoikien ja pienempien kauppiaiden kanssa, mikä oli ruotsinkieliselle eliitille poikkeuksellista.

Idman tunnettiin avokätisenä hyväntekijänä ja taiteenkerääjänä. Ystävällinen ja iloinen pankinjohtaja kestitsi usein vieraita Hatanpäälle rakennuttamassaan huvilassa.

Kulissien takana hänen varallisuutensa hupeni kovaa vauhtia.

Vuosien rikoskierre

Huhut Idmanin kavaltamasta rahamäärästä alkoivat velloa heti pidätyksen jälkeen.

Sanomalehdissä esitettiin ensin arvioita miljoonan tai kahden miljoonan markan petoksista, mutta samalla todettiin summan todennäköisesti kasvavan selvitystyön edetessä.

Huhut ovat usein liioiteltuja, mutta tässä tapauksessa niistä hurjimmatkaan eivät tavoittaneet petoksen suuruutta.

Idman sai lopulta syytteen 72 rikoksesta. Niihin kuului erilaisia petoksia, kavalluksia ja väärennöksiä yli kymmenen vuoden ajalta.

Hän oli muun muassa väärentänyt pankin asiakirjoja, kuten vekseleitä ja talletustodistuksia.

Lisäksi Idman oli ottanut pankin holvissa säilytettyjä asiakkaiden arvopapereita ja käyttänyt niitä vakuuksina hakiessaan lainaa muista pankeista.

Muita syyllisiä ei ollut, vaan Idman oli tehnyt rikokset yksin.

Suomen Yhdyspankin kärsimät tappiot rötöksistä kipusivat lopulta noin 11 miljoonaan markkaan. Nykyrahassa se olisi yli 40 miljoonaa euroa.

Mykistävä summa vastasi lähes kymmenesosaa Suomen suuriruhtinaskunnan budjetista.

Entinen Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttori

Kauppakatu 10 eli entinen Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttori on nykyään ylioppilastalo. Tiia Monto / Wikipedia commons

 

Epäuskoa ja konkursseja

Tampereen liike- ja seuraelämä lamaantui Idmanin pidätyksestä täysin. Samana iltana peruttiin teatterinäytös, konsertti ja useita kokouksia.

Sanomalehdet kuvailivat yleistä tunnelmaa surulliseksi ja epäuskoiseksi: moni ei uskonut pidetyn pankinjohtajan tekemiä rikoksia todeksi. Kavallusten paljastumisesta seurasi potkuja ja konkursseja. Suomen Yhdyspankin toimitusjohtaja Alfred Norrmén erosi tehtävästään seuraavana vuonna.

Myös Yhdyspankin osakekurssi laski, mutta pankki pysyi pystyssä.

Jälkikäteen on selvinnyt, että tämän mahdollistivat pankin osakkeiden tukiostot, joita tehtiin ruotsalaisella rahalla. Yhdyspankin ja Suomen talouselämän vakaus oli tärkeää myös naapurimaan suurille pankeille.

Traagisin seuraus petoksista oli toisen tamperelaisen pankinjohtajan kohtalo.

Sunnuntaina 8. joulukuuta Aamulehti uutisoi Pohjoispankin Tampereen-konttorin johtajan Albert Snellmanin olevan kateissa.

Idmanin ystävänä ja liikekumppanina tunnettu Snellman ei ollut saapunut illanvieton jälkeen kotiinsa.

Nils Idman

Pankinjohtajan rikokset sekoittivat Tampereen liike-elämän perusteellisesti. Idmanin itsensä ne veivät vankilaan. Digi.kansalliskirjasto.fi

Ystävä ajautui itsemurhaan

Snellmanin ruumis löytyi istuvasta asennosta suuren männyn juurelta, vain noin sadan metrin päästä hänen kotitalostaan.

Luoti oli lävistänyt pään, ja Browning-merkkinen revolveri oli edelleen kädessä. Taskusta löytyi vaimolle osoitettu kirje, jossa Snellman kertoi syyn henkensä riistämiseen.

Idmanin paljastumisen jälkeen myös Pohjoispankin rahaliikennettä Tampereella oli alettu tutkia. Tarkastus kuitenkin osoitti, että konttorin asiat olivat moitteettomassa kunnossa.

Sen sijaan Snellman oli henkilökohtaisesti sotkeutunut Idmanin rötöksiin monin tavoin.

Hän oli muun muassa saanut Idmanilta Klingendahlin osakkeita säilytettäväkseen vakuutena tämän toiselta yritykseltä ottamasta lainasta. Idman oli kuitenkin pyytänyt osakkeita myöhemmin takaisin ja sanonut maksaneensa lainan pois.

Snellman oli luovuttanut osakkeet, koska oli luottanut ystävänsä sanaan – kunnes Idmanille lainan antanut yhtiö alkoi myöhemmin kysellä vakuuksien perään.

Tapahtuma ei ollut ainoa laatuaan. Idmanin pidätyksen jälkeen Snellmanin täytyi ymmärtää olevansa itsekin pahassa pulassa.

Paine ja häpeä olivat pankinjohtajalle liikaa.

Rahat katosivat

Poliisikuulusteluissa ja tutkinnassa ei löytynyt viitteitä siitä, että Idman olisi tehnyt kavallukset varastaakseen pankin varoja omaan taskuunsa.

Tilit pengottiin liikekumppaneita ja ulkomaita myöten, mutta rikoksilla hankittua rahaa ei löytynyt mistään.

Rikosvyyhdille ei löytynyt yhtä selkeää syytä tai laskelmoitua suunnitelmaa. Ainoa jäljelle jäänyt selitys koko mysteerille on Idmanin luonne. Miellyttävien piirteidensä lisäksi tämä oli suurpiirteinen, huolimaton ja tuhlaavainen. Hän myönsi lainaa auliisti kenelle tahansa, eikä piitannut kirjanpidosta. Lisäksi häneen luotettiin hyvämaineisen taustansa takia.

Nils Idmanin huvila

Nils Idmanin itselleen rakennuttama komea huvila on edelleen olemassa. Sen rakentamisen kerrotaan maksaneen lähes puoli miljoonaa markkaa. Tiia Monto / Wikipedia commons

Idman alkoi peitellä leväperäisesti myönnettyjen lainojen luottotappiota jo varhain.

Hän oli myös innokas, mutta ilmeisen huono sijoittaja. Myös nämä tappiot piti peittää, ettei maine ja luotto menisi.

Idmanin henkilökohtaista rahankäyttöä kuvastaa hänen itselleen rakennuttama Hatanpään huvila. Uusgoottilainen, komea rakennus maksoi noin puolet samaan aikaan pystytetyn Tampereen tuomiokirkon rakennuskustannuksista.

Yli vuosikymmenen kestäneen keplottelun jälkeen pankinjohtaja ei itsekään ollut perillä kuprun suuruudesta tai siitä, mihin rahat olivat kadonneet.

Yhdyspankin selvityksen perusteella koko Idmanin kavaltamasta summasta kolme neljännestä johtui pienille asiakkaille väärin perustein myönnetystä luotosta.

Näitä rahoja ei koskaan saatu perittyä takaisin, vaan lasku kaatui huijauksen kohteeksi joutuneiden pankkien ja suurten teollisuusyritysten maksettavaksi.

Vaikuttaa siltä, että Suomen taloushistorian suurimman rikoksen tekijä ei ollut häikäilemätön ja laskelmoiva rikollinen, vaan hyväuskoinen ja huolimaton tuhlari.

Maat menivät

Idman sai rikoksistaan 15 vuoden vankeustuomion, mutta pääsi vapaalle jalalle seitsemän vuoden jälkeen.

Rikosten synnyttämä häpeä teki hänestä suvun mustan lampaan, jonka kuva poistettiin perhealbumeista. Vaimo Anna Idman pysyi silti miehensä rinnalla.

Vapautumisensa jälkeen Nils Idman eli Helsingissä yli 20 vuotta ja vietti kesät mökillään Kangasalla. Vielä vanhoilla päivillään hän keskusteli mielellään pörssikurssien heilahteluista.

Nils ja Anna Idmanilla oli kolme tytärtä.

Nils ja Anna Idmanilla oli kolme tytärtä. Pankinjohtajan petoksien aiheuttama häpeä varjosti monen seuraavan sukupolven elämää. Vapriikin kuva-arkisto

Idmanin rikoksilla oli laajoja seurauksia.

Pankkimaailmassa herättiin löyhästi säännellyn alan ongelmiin, ja valvontajärjestelmiä alettiin kehittää tiukemmiksi.

Hatanpään kartanoa hallinnut Fredrik Idman oli taannut konkurssiin asetetun veljensä lainoja, osittain tietämättään. Veloista selviytyäkseen hänen oli pakko myydä kartano ja sen maat.

Samaan aikaan Tampere kasvoi räjähdysmäisesti, ja teollisuuskaupungissa oli huutava pula kaavoitettavasta maasta.

Rikkaan suvun romahdus oli tässä mielessä kaupungille onnenpotku. Entisillä Hatanpään kartanon mailla sijaitsee kymmenkunta nykyistä kaupunginosaa.

Lähteet: Erehtymättömät (Kuisma & Keskisarja), Miten miljoonia huijataan? (Nars), Aamulehden ja Helsingin Sanomien arkistot sekä historiantutkija Ari Järvelän haastattelu.

X