Markku kärsii tinnituksesta: ”Korvani soivat jatkuvasti”

Jaa kaverilleTilaa Seura
”Viisi vuotta sitten kouluttauduin kokemuskouluttajaksi ja vertaisryhmän vetäjäksi. Se on ollut antoisa harrastus”, Markku Toukola sanoo. © anton reenpää/otavamedia
Markku Toukola on kärsinyt tinnituksesta yli neljä vuosikymmentä. Vaikka vaiva ei parane, sitä voi helpottaa esimerkiksi kävelemällä merenrannalla.

Armeijan taisteluharjoitus muutti helsinkiläisen Markku Toukolan, 62, elämän lopullisesti. Varusmieskaveri ampui kiväärillä lippaallisen panoksia aivan Markun korvan juuressa. Sen jälkeen Markun pää surisi kuin mehiläispesä, ja kuulo katosi kokonaan. Silloin 20-vuotias nuorimies kiidätettiin sotilassairaala Tilkkaan hoidettavaksi.

Tähän havahduin

”Kuulon menetys oli pelottava ja tuskallinen kokemus. Kuulin pelkkää surinaa, enkä tiennyt, palautuisiko kuuloni koskaan. Öisin en saanut nukuttua, kun mietin tapahtunutta.

Noin kahden viikon jälkeen kuulo alkoi onneksi vähitellen palautua. Aloin jälleen saada joistakin sanoista selvää ja pystyin taas puhumaan ihmisten kanssa. Voimakas vinkuna molemmissa korvissa kuitenkin jatkui. Minusta tuntui kuin korvissani olisi itikoita, jotka inisevät jatkuvasti.

Tilkan korvapoliklinikan ylilääkäri kertoi, että kyseessä oli tinnitus-niminen vaiva. Kuulohermoni oli jäänyt hälyttämään äänivaarasta, vaikka sellaista ei enää ollut. Ylilääkäri antoi toivoa, että vaiva saattaisi ajan myötä mennä ohi.

Näin hoidettiin

Korvieni vinkuna jatkui sekä päivisin että öisin. Kävin säännöllisesti vuosittain Tilkassa tarkastuksessa. Kun vaiva oli jatkunut pari vuotta, ylilääkäri sanoi, ettei se enää menisi ohi.

Tieto tietenkin masensi. Mietin vain, miten pystyisin sopeutumaan jatkuvaan korvien soimiseen loppuelämäkseni. Tilkasta en saanut minkäänlaisia ohjeita, miten vaivan kanssa voisi elää. Jotenkin vain selviydyin päivästä toiseen.

Reilut viisitoista vuotta sitten minulla oli töissä hyvin stressaava jakso, ja vaiva paheni niin, etten kunnolla pystynyt keskittymään työntekoon. Silloin lähdin hakemaan apua ensin korvalääkäreiltä ja myöhemmin Kuuloliiton tinnituskurssilta.

Kurssilta sain paljon hyödyllistä tietoa. Kehoni on onnettomuuden jälkeen ollut kireä kuin viulunkieli, ja siksi minun on ollut vaikea nukahtaa illalla ja yöllä heräämisen jälkeen.

Kurssilla opin rentoutumistekniikan, jonka avulla pystyn rentouttamaan kehoni kunnolla. Herään monta kertaa yössä, ja silloin lähden hieman kävelemään, jotta saan lihakset rennoiksi. Sen jälkeen teen rentoutuksen sängyssä.

Kun keho ja mieli rauhoittuvat, tinnitus haittaa vähemmän.

Tässä ja nyt

Korvani soivat edelleen jatkuvasti. Korkeudeltaan ääni on noin 3 000 herziä, eli se on aika korkea. Muutaman kerran viikossa tulee myös hetkiä, jolloin sen rinnalle tulee vielä voimakkaampi ääni. Kohtaus kestää yleensä 5–60 minuuttia. Silloin en pysty tekemään yhtään mitään, koska korviin sattuu niin paljon.

Olen kuitenkin oppinut helpottamaan oloani. Luonnonäänet ovat hyvin rauhoittavia, ja siksi ulkoilen paljon luonnossa. Viime keväänä olin lomalla Turkissa ja syksyllä Kreikassa. Kävelin siellä tuntikausia merenrannalla kuunnellen meren ääniä. Merenrannalla on ihmeellinen vaikutus, sillä siellä tinnitus häviää kokonaan. Käyn myös silloin tällöin kylpylässä, sillä porealtaan pulputus hävittää tinnituksen äänen.

Minun onneni on ollut se, että perheeni on tukenut minua. Vaimoni tsemppaa minua jaksamaan vaivan kanssa, ja lapseni ja lastenlapseni suhtautuvat ymmärtävästi. He eivät hermostu, jos en aina kuule, mitä he sanovat.

Viisi vuotta sitten kouluttauduin myös kokemuskouluttajaksi ja vertaistukiryhmän vetäjäksi. Se on ollut hyvin antoisa harrastus, sillä aikaisemmin en juuri tuntenut tinnituksesta kärsiviä ihmisiä.”

X