Sydän ei jaksanut ilman tahdistinta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sydämentahdistin helpotti Ritvaliisa Monosen väsymystä. © Petri Blomqvist
Mäennyppylät muuttuvat vuoriksi ja kymmenestä metristä kasvaa kilometri, kun sydän käy vajaalla. Tahdistin antaa lisävirtaa Ritvaliisa Monoselle.

Urheilussa loukkaantunut polvi, myöhemmin keuhkoveritulppa. Niitä lukuun ottamatta Ritvaliisa Mononen, 63, oli ollut koko ikänsä terve. Sydänsairaus tuli täytenä yllätyksenä.

Tähän havahduin

Verenpaineeni heittelehtivät, joten sain työterveyshuollosta lähetteen rasituskokeeseen. Tulokset olivat sellaisia, että päädyin sydän- ja verisuonisairauksien erikoislääkärille.

Noihin aikoihin, viitisentoista vuotta sitten, olin koko ajan väsynyt. En jaksanut työn lisäksi juuri mitään. Yritin lenkkeillä, mutta liikkeelle lähtö oli vaikeaa – ihan kuin kone ei olisi käynnistynyt. Mutta kun pääsin vauhtiin, olisin jaksanut juosta vaikka maratonin. Vähitellen liikunta kuitenkin jäi. En silti ajatellut, että sydämessäni olisi vikaa.

Vastaanotolla

Erikoislääkäri kertoi, että sairastan dilatoivaa kardiomyopatiaa. Tässä sydäntä rappeuttavassa sairaudessa sydämen kammio laajenee ja sydän hiipuu hiljalleen. Sairaus oli minulle tuntematon, mutta niin se taisi vuosituhannen vaihteessa olla muillekin. Kun hain netistä tietoa, sain osumaksi vain koirien sydänsairauksia.

Yhteys potilasjärjestöön ja vertaistukihenkilöön auttoi alkuvaiheessa eniten. Ymmärsin, että olin vakavasti sairas. Dilatoiva kardiomyopatia on tärkeimpiä sydämensiirron syitä Suomessa.

Syytä sairauteeni ei tiedetä. Tauti voi olla perinnöllinen, mutta itse en kanna geenivirhettä. Tyttäreni on tutkittu ja todettu terveeksi. Tieto helpotti oloani suunnattomasti.

Näin hoidetaan

Koska sydämeni toimii vajaalla teholla, kehooni kertyy nestettä. Sen estämiseksi syön nesteenpoistolääkettä. Lisäksi käytän ACE-estäjää ja beetasalpaajaa. Kolme vuotta sitten niiden teho ei enää riittänyt. Sydämen pumppausvoima oli niin heikko, että tarvitsin tahdistimen. Se helpotti väsymystäni saman tien.

Viime syksynä ihmettelin, kun en jaksanut kävellä kotiini vievää ylämäkeä. Rutiinitarkastuksessa selvisi, että yksi tahdistimen johdoista oli irronnut. Johdon asentamisen piti kestää puoli tuntia, mutta leikkaus venyi viisituntiseksi. Tahdistin piti nimittäin vaihtaa uuteen. Yleensä tahdistin kestää viidestä seitsemään vuotta.

Ajattelen tahdistinta vain turvatarkastuksissa, sillä se voi aiheuttaa siellä hälytyksen. Sänkyni vieressä on etäseurantalaite, joka lähettää yön aikana tietoa sydämeni toiminnasta hoitavaan sairaalaan. Jos jotain hälyttävää ilmenee, saan puhelun sairaalasta. Valitettavasti laite vaatii sähkövirtaa, joten en voi ottaa sitä kesämökille mukaan.

Tässä ja nyt

Jäin viime vuonna eläkkeelle. Käyn päivittäin kävelylenkillä, puuhailen kotona ja teen pieniä reissuja kotimaassa. Jos kaikki menee hyvin, käyn lääkärissä kerran vuodessa. Toivon, että sairauteni ei tästä etene. Minä en jännitä kontrolleja, mieheni jännittää.

Olen kouluttautunut dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavien vertaistukihenkilöksi. Nykyään useimmat tuettavat haluavat keskustella Facebookin välityksellä. Se on harmi, sillä itse juttelen mieluummin puhelimessa. Vakavissa asioissa piilee aina pieni väärinymmärryksen vaara.

A. Kardiomyopatiat muuttavat sydämen rakennetta ja heikentävät pumppausvoimaa. Ne aiheuttavat väsymystä, fyysisen suorituskyvyn laskua, turvotusta ja hengenahdistusta sekä altistavat rytmihäiriöille.

B. Yleisimmät muodot ovat hypertrofinen ja dilatoiva kardiomyopatia. Niitä hoidetaan lääkkeillä, tarvittaessa sydämentahdistimella. ”Sydämensiirto on äärimmäinen hoito”, Karpatiat ry:n toiminnanjohtaja Anita Wallin kertoo.

C. Monesti syy kardiomyopatiaan on geenivirheessä, mutta taustalla voi olla myös tulehdussairaus.

X