Helmiäispilvet ovat kauniita mutta vaarallisia – otsonikerrosta ohentavia pilviä voi nähdä Lapissa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Helmiäispilvi
Helmiäispilvet saavat värinsä auringonsäteistä. © Colourbox
Helmiäispilvet ovat kauniita katsoa, mutta ne ohentavat otsonikerrosta.

Aamu- tai iltataivaalle nousevat ohuet, monivärisinä hohtavat pilvet ovat helmiäispilviä. Nimensä mukaisesti ne ovat tavallisimmin vaaleanhohtoisia kuin helmet.

Helmiäispilviä nähdään Suomessa keskimäärin vain muutaman kerran vuodessa.

”Pilvet erottuvat selkeimmin ennen auringonnousua tai heti auringonlaskun jälkeen, jolloin aurinko on 1–6 astetta horisontin alapuolella”, kertoo meteorologi ja erikoistutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteenlaitokselta.

Valtaosa pilvistä esiintyy ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä, mikä sijoittuu alle kymmenen kilometrin korkeuteen maanpinnasta.

”Helmiäispilvet syntyvät stratosfäärissä 15–30 kilometrin korkeudessa. Niitä ylempänä esiintyy vain valaisevia yöpilviä.”

Ponnekaasuja kiteissä

Helmiäispilvet muodostuvat noin 10 mikrometrin kokoisista kiteistä tai pisaroista, jotka sisältävät typpi- ja rikkidioksidia sekä jäätä tai vettä. Hiukkasten pinnoille kertyy otsonia tuhoavia fluori-, kloori- ja bromiyhdisteitä, jotka ovat syntyneet ihmisten ilmakehään vapauttamista ponnekaasuista.

”Helmiäispilvet ovat kemiallisen reaktion tuloksena sekoittuneita happococktaileja, jotka ohentavat ilmakehän otsonikerrosta”, Koistinen kertoo.

Helmiäispilviä nähdään ainoastaan lähellä napa-alueita, missä vaarallista ultraviolettisäteilyä imevä otsonikerros on ohuimmillaan.

”Haitallisten ponnekaasujen valmistuskiellon ansiosta otsonikerros on kuitenkin ohentumisen sijasta alkanut toipua.”

Napapyörteen virtaus

Napa-alueita kiertää 10–80 kilometrin korkeudessa jopa 100 metriä sekunnissa etenevä tuuli eli napapyörre. Sen ansiosta lämpötila laskee talvisin tarpeeksi, jotta helmiäispilviä voi syntyä.

Suomessa helmiäispilviä voi nähdä ainoastaan sydäntalven aikana, koska pilvet tarvitsevat muodostuakseen noin -80 celsiusasteen lämpötilan.

Helmiäispilvet tarvitsevat muodostuakseen myös vuoristojen yli kulkeutuvien ilmavirtojen stratosfääriin asti nousevia vuoristoaaltoja.

”Skandien vuoriston ansiosta Suomessa suurin todennäköisyys nähdä helmiäispilviä on läntisessä Lapissa”, Koistinen kertoo.

Taivaalle ilmestyessään helmiäispilvet näyttävät pysyvän paikoillaan, vaikka niiden läpi käy voimakas virtaus.

”Vuoristoaallon nouseva osa muodostaa pilveen uusia hiukkasia sitä mukaa, kun aiemmin syntyneet haihtuvat aallon laskuosassa.”

Taipuva valo

Helmiäispilvet saavat värinsä, kun alhaalla olevan auringonsäteet osuvat korkealle muodostuneisiin pilviin.

Siinä missä valo menee sateenkaaren vesipisaroiden sisälle ja taittuu, helmiäispilvissä valo taipuu pilvihiukkasten väleistä, jolloin auringon valkoisesta valosta vahvistuu näkyviin eri värejä.

”Ilmiö on sama kuin öljykalvon välkkyminen tiellä tai veden pinnalla”, Koistinen vertaa.

Helmiäispilvet ovat pääsääntöisesti aallon- tai linssinmuotoisia muodostelmia, jotka eivät peitä suurta osaa taivaasta.

”Helmiäispilvet on helppo erottaa muista pilvistä. Toisinaan myös tavallisten vesipisarapilvien reunoissa näkee helmiäispilvien värisävyjä.”

X