Peltolintuja on yhä vähemmän Suomessakin – Muuttolintujen metsästys Välimeren maissa uhkaa lintukantoja: ”Siivekkäitä tulitetaan kuin savikiekkoja”
Kevään tullen laululinnut palaavat Suomeen. Matkalla niitä koettelevat monet vaarat, joista pahin on ihminen.
Laittomasti pyydystetty pikkulepinkäinen takertui liimatikkuun kyproslaisessa oliivilehdossa syksyllä 2011. © Nature Picture Library / Alamy Stock Photo
Suomesta lähtee vuosittain lähes puoli miljardia lintua viettämään talvea lämpimämmille seuduille. Lentäjistä suuri osa jää matkan varrelle joka kevät ja syksy.
Esimerkiksi haarapääskyjen ilmasilta Suomesta Etelä-Afrikkaan kaartuu 11 000 kilometrin mittaisena nauhana. Enemmistö syysmatkalaisista on ensikertalaisia, joista valtaosa ei selviä hengissä, muistuttaa kemiönsaarelainen toimittaja, luontokuvaaja ja tietokirjailija Lasse Kylänpää.
Jokainen palaava muuttolintu onkin henkeäsalpaava selviytymistarina vailla vertaa.
”Kun ihminen puhuu linnuntiestä, hän tarkoittaa viivasuoraa taivalta paikasta toiseen. Linnut eivät voi lentää linnuntietä. Niiden on ylitettävä meriä, vuoristoja ja autiomaita, selvittävä säälimättömistä säärintamista ja vältettävä ihmisten asettamat ansat”, Kylänpää kuvailee kirjassaan Linnuntie – kesäntuojien kesytön muuttomatka (Maahenki, 2015).
Muuttolintujen metsästys on liiketoimintaa
Peippomäen tilalla Kiukaisissa lapsuutensa asunut Lasse Kylänpää kasvoi odottamaan muuttolintuja keväisin ja seuraamaan haikeudella niiden lähtöä syksyisin.
”Lopulta päätin sitten lähteä itse katsomaan, minne ne oikein menevät”, hän kertoo.
Nuoruuden lähilinnut veivät Kylänpään Egyptiin, Espanjaan, Etelä-Afrikkaan, Italiaan, Liettuaan, Maltalle, Puolaan ja Viroon.
Matkoilla valkeni nopeasti kova todellisuus. Luonnon muodostamien esteiden lisäksi lintuja vaanivat armotta myös ihmiset.
Kylänpää kuvaa kirjassaan muuttolintujen metsästystä ja sen ympärille kutoutuvaa liiketoimintaa. Sen ydinalueen muodostavat Välimeren valtiot.
Välimeren alueella tapetaan vuosittain 25 miljoonaa muuttolintua, arvioi BirdLife International -järjestö helmikuussa 2023. Ne jäävät verkkoihin tai ammutaan.
”Lintuja pyydetään myös esimerkiksi Kyproksella liimatiikuilla, joille lintuja houkutellaan istumaan. Kun ne liimaantuvat jaloistaan kiinni, ne alkavat räpiköidä ja sitten tarttuu siipikin. Ne pysyvät kuitenkin hengissä ja ikään kuin tuorevarastossa ennen kuin metsämies tulee vääntämään niskat nurin”, Kylänpää sanoo.
Malta puolestaan on varsinainen ansapyytäjien ja haulikkometsästäjien saari.
”Pinta-alaltaan Espoon kokoisessa saarivaltiossa tapetaan ja pyydystetään joka vuosi miljoonia muuttolintuja. Siivekkäitä tulitetaan kuin savikiekkoja.”
Lue myös: Kypros on kuolemansaari – muuttolinnut jäävät laittomiin pyydyksiin
Sokeana kiuru laulaa paremmin
Laululintujen metsästys on Välimeren maissa vuosisatoja vanha perinne. Metsästäjien suosikkeihin kuuluivat etenkin kiurut.
”Naaraat pantiin lihoiksi ja koiraat häkkiin laululinnuiksi”, Kylänpää tiivistää.
”Häkkilinnuilta puhkottiin silmät, sillä niiden uskottiin laulavan sokeina vielä paremmin.”
Kiurujen pitäisi ainakin periaatteessa olla nykyään paremmin turvassa, sillä EU on yrittänyt lintudirektiivillä hillitä laitonta linnunmetsästystä ja on rajannut metsästyskauden kolmeen syyskuukauteen.
”Tappotalkoot Välimeren alueella jatkuvat silti valitettavasti edelleen”, Kylänpää sanoo.
Salametsästys on yhä yleistä ja monissa maissa myös kansallinen lainsäädäntö ajaa lintudirektiivin yli.
”Perinnemetsästyksestä” sitkeästi kiinni pitävä Malta varsinkaan ei piittaa EU-määräyksistä lainkaan. Se sallii yhä lintujen metsästyksen yhdeksän kuukauden ajan vuodessa, BirdLife toteaa.
Muuttolintujen metsästys on sallittua Maltalla jopa keväisin, vaikka EU kieltää sen jäsenmailtaan jyrkästi.
Maltalaiset linnustajat juhlivat keväällä 2015 kansanäänestyksessä saavuttamaansa voittoa, joka mahdollisti muuttolintujen perinteisen kevätmetsästyksen jatkumisen. Välimeren pieni saarivaltio on muuttolintujen pahimpia kuolemanloukkuja Euroopassa. © AFP / Lehtikuva
Kiuruvartaat maistuvat italialaisille
Kesäntuloa kuukauden päästä ennustavasta kiurusta on kirjoitettu suomalaislehdissä yli 150 vuoden ajan. Moni kesän viestintuojista jää kuitenkin italialaisten herkkusuiden lautasille.
Linnuntie-kirjassaan Kylänpää tarjoaa siitä tylyn mutta kouriintuntuvan esimerkin, Pohjois-Italian metsästysseuduilla yhä käytettävän kiurureseptin.
Kiuruja kuuden ihmisen annosta varten tarvitaan kahdeksantoista. Ne voi korvata myös laulurastailla, mustarastailla, peipoilla, lehtokertuilla tai varpusilla.
Resepti on kirjassa vain esimerkkinä siitä, miten muuttolintuja yhä kohdellaan monin paikoin, ei kokeiltavaksi. Suomessa kiuru on rauhoitettu.
”Ja Kyproksella valmistetaan etenkin mustapääkertuista herkkua nimeltä ambelopoulia. Siihen kelpaavat kyllä punarinnat ja rastaatkin.”
Kokonaisina paahdetut pikkulinnut ja maissipolenta ovat Italian linnunmetsästysseutujen perinneherkku. © iStock
Oliivinviljely ahmaisee lintuja
Myös oliivinviljely aiheuttaa miljoonia lintukuolemia vuodessa.
”Pelkästään Espanjan Andalusiassa päätyy oliiviviljelmien keruukoneiden kitaan 2,6 miljoonaa lintua satokaudessa”, Lasse Kylänpää kertoo.
Oliivipuut imuroidaan usein yöllä, jolloin oksilla nukkuvat linnut sokaistuvat koneiden valoista eivätkä pääse imureita karkuun.
”Sadonkorjuuaikaan siellä on seassa suomalaisiakin muuttolintuja.”
Sadonkorjaajat myyvät tapetut linnut paikallisille hotelleille ja ravintoloille herkuiksi, vaikka se on laitonta, toteaa oliivinkorjuun lintukuolemia tutkinut Portugalin luonnonsuojeluinstituutti.
Sama korjuukäytäntö on voimassa myös Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa, instituutti kertoo.
Peltolintujen koti köyhtyi
Mutta laululintuja harventaa myös kotimainen maatalouspolitiikka, Lasse Kylänpää muistuttaa.
Navettojen ja tallien tyhjettyä katoavat peltolinnuille tärkeät lanta, laidunniityt ja kärpäset. Sorkat ja kaviot eivät sotke enää savea pehmeäksi pesänrakennusaineeksi.
”Kun maaseudusta rakennettiin tehdas, peltolintujen koti köyhtyi”, Kylänpää sanoo.
”Suomalaisviljelyksiltä on parissakymmenessä vuodessa kadonnut toista miljoonaa pesivää lintua.”
Siinä syy, jos tutun linnun ääntä ei enää kuule.