Kala, joka ei tartu pyydyksiin: Vain harva tietää teistin, vielä harvempi on sen nähnyt

Jaa kaverilleTilaa Seura
teisti
Teisti muistuttaa ulkomuodoltaan madetta.
Teisti lymyilee kesäisin matalien rannikkovesien kivikoissa ja pohjakasvien katveessa.

Vain harva tietää teistin.

Vielä harvempi on sen nähnyt.

Teisti on Suomen rannikkoalueella, Selkä- ja Saaristomerellä ja Suomenlahden läntisissä osissa elävä kala, joka ei juuri tartu pyydyksiin.

Pohjakalana teisti pysyttelee kasvillisuuden ja kivien suojassa ja vedenalaisten kallioiden koloissa. Päivisin lymyilevä, yöaktiivinen kala lähtee hakemaan ravintoa aikaisintaan hämärän aikoihin.

”Teisti viihtyy matalissa vesissä, mutta talvisin se saattaa vetäytyä ulommas merelle jopa sadan metrin syvyyteen”, kertoo Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Levinneisyytensä äärirajoilla

Teistien heimossa on 13 lajia, mutta Itämeressä elää niistä vain yksi.

Teisti on pohjoisten vesien asukki, mutta meidän rannikollamme sen levittäytymistä rajoittaa vesien alhainen suolapitoisuus.

”Teisti elää Suomessa levinneisyysalueensa äärirajoilla. Voisi olettaa, että ulompana Itämerellä se kasvaa suotuisammissa elinolosuhteissa suuremmaksi”, Gustafsson kertoo.

Havaintojen vähyydestä johtuen ei tarkkaan tiedetä, miten runsaslukuisena teisti elää Suomen lähivesillä. Laji ei ole kuitenkaan uhanalainen eikä rauhoitettu.

Teisti on verrattain lyhytikäinen kala. Sen otaksutaan elävän noin viiden vuoden ikäiseksi.

”Lajilla ei ole kalataloudellista merkitystä, mutta varmasti myös teistillä on oma osansa meren ravintoketjussa ja ekosysteemissä.”

Merilintujen ja petokalojen saalis

Teisti kutee sydäntalven aikoihin vuodenvaihteen jälkeen. Koiras valitsee pesäpaikaksi kivenkolon tai suuren simpukankuoren, minne se houkuttelee naaraan laskemaan noin 1 000–2 000 mätimunaansa.

”Hedelmöitettyään maidillaan mätimunat koiras jää vartioimaan mätiä kunnes poikaset kuoriutuvat”, Gustafsson kertoo.

Kuoriuduttuaan poikaset nousevat pintaan, liikkuvat virtausten mukana ja syövät planktonia. Kun poikaset varttuvat noin puolentoista sentin mittaisiksi, ne laskeutuvat pohjaan.

”Teistin ravinto muodostuu pohjaeläimistä, katkoista, vesisiiroista, äyriäisistä ja madoista, mutta se saattaa syödä myös muiden kalojen mätiä.”

Teisti itse saattaa päätyä merilintujen ja petokalojen saaliiksi.

Ruokkilintuihin kuuluva riskilä saalistaa mielellään teistejä.

Riskilää kutsutaan Ruotsin Bohuslänin rannikolla nimellä ”tejst.” Sen saaliskala on nimeltään ”tejstefisk”, mistä se on suomennettu teistiksi.

teisti ja kiisla

Teistit ovat merilintujen ruokaa. Tällä kerta kiisla on napannut itselleen mehevän saaliin. © 123RF

Ennätyskalakannan millimetrikilpailua

Teisti pääsi ennätyskalojen listalle, kun Porin Tahkoluodon edustalla verkkoon jäi 18,6 senttiä pitkä teisti.

Teistin ohella uusia ennätyskaloja ennätyslistalla ovat sinisampi, seipi, sulkava ja mustatäplätokko.

Kaikkiaan ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 80 kala- ja kuusi rapulajia.

Tapio Gustafsson ei usko, että teististä tulee kalabongareiden keskuudessa esimerkiksi niin ikään vaikeasti havaittavan liejutokon kaltainen, kilpailun alainen laji.

Suurin Suomesta pyydetty liejutokko on ollut 4,6 senttiä pitkä.

”Kymmenen milliä pitemmällä liejutokolla laitetaan jo ennätykset uusiksi.”

X