Kalojen hajuaisti kärsii muuttuvassa ilmastossa - Heikentää erityisesti ravinnonsaatia ja lisääntymistä
Hiilidioksidin happamoittamassa vedessä kalojen havaittiin muuttuvan passiivisiksi, vaikka vedessä oli saalistajan hajua.
Kun hiilidioksidin määrä lisääntyy ilmakehässä, se lisääntyy myös meressä ja lisää meriveden happamuutta. Meriveden happamoitumisen yhteydessä on kannettu huolta koralleista ja kotiloista, mutta nyt tutkijat ovat löytäneet uuden uhan.
Nature Climate Change- sarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan meriveden happamoituminen tylsistyttää kalojen hajuaistia, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kalojen lisääntymiselle ja ravinnonsaannille.
Brittiläisen Exeterin yliopiston tutkijat selvittivät happamoitumisen vaikutusta kalojen hajuaistiin meribassilla. Meribasseja pidettiin kahdenlaisissa altaissa; yksissä veden happamuus vastasi merten nykytasoa; toisissa happamuus oli sitä luokkaa, johon happamuuden uskotaan nousevan vuosisadan loppuun mennesssä.
Hapanta, sanoi ahven
Toisessa kokeessa pelkästään kalan kuonoa pidettiin kahdenlaisessa vedessä, johon liuotettiin erilaisia hajuja. Hajujen tunnistaminen varmistettiin seuraamalla kalan aivojen aktiviteettia.
Tulokset osoittivat, että kalojen hajuaisti toimii vielä nykytilanteessa niin kuin pitääkin. Happamuuden lisääntyessä tulee kuitenkin ongelmia.
Happamassa vedessä kalat olivat passiivisempia ravinnonlähteenkin lähellä ja suhtautuivat välinpitämättömästi, vaikka vedessä oli saalistajan hajua. Tutkijoiden mukaan happamassa vedessä kalan piti olla noin puolet lähempänä hajun lähdettä havaitakseen sen verrattuna kaloihin, jotka olivat vähemmän happamassa vedessä.
Tutkijat epäilevät, että happamuus vaikuttaa haitallisesti hajumolekyylien sitoutumiseen kalan aistisoluihin. Tämä voi kuitenkin riippua molekyylien rakenteesta. Tässä tutkimuksessa happamoituminen vaikutti haitallisesti nimenomaisesti ravintoon ja vihollisiin liittyviin hajuihin.