Valmista tuli! Harmaahaikara rakentaa pesänsä yleensä matalan merialueen tai järven lähelle. ”Se saattaa tehdä pesän myös kuuseen, ja pesä on hyvin rähjäisen näköinen. Harmaahaikara on nyt aika elinvoimainen. Se on lisääntynyt, ja Suomessa pesii noin tuhat paria”, luontokuvaaja Keijo Pekkanen kertoo. © Keijo Pekkanen
Kategoriasta Tiede & luonto

Eläimilläkin on nyt kevättä rinnassa – Luontokuvaaja Keijo Pekkanen: ”Keväällä luonnossa tapahtuu kaikkein eniten”

Luontokuvaaja sen tietää: kevät on parasta aikaa. Linnut ovat muutto- ja pesänrakennuspuuhissa, ja soidinmenot jatkuvat auringonnoususta myöhään yöhön.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valmista tuli! Harmaahaikara rakentaa pesänsä yleensä matalan merialueen tai järven lähelle. ”Se saattaa tehdä pesän myös kuuseen, ja pesä on hyvin rähjäisen näköinen. Harmaahaikara on nyt aika elinvoimainen. Se on lisääntynyt, ja Suomessa pesii noin tuhat paria”, luontokuvaaja Keijo Pekkanen kertoo.

Luontokuvaaja sen tietää: kevät on parasta aikaa. Linnut ovat muutto- ja pesänrakennuspuuhissa, ja soidinmenot jatkuvat auringonnoususta myöhään yöhön.
Teksti:
Elina Kirssi

Luontokuvaaja heräilee eloon talviunien jälkeen samaa tahtia luonnon kanssa. Niin myös mäntyharjulainen valokuvaaja Keijo Pekkanen. Pekkanen kuvaa myös talvella, mutta hänestä kevät on parasta aikaa luontokuvaamiseen ja luonnon tarkkailuun.

”Keväällä luonnossa tapahtuu kaikkein eniten. Muuttoaikaan näkee paljon kahlaajia ja vesilintuja, jotka aloittavat pesintöjään, ja myös nisäkkäät alkavat liikkua. Valoa riittää keväästä asti”, Pekkanen kertoo.

Luontokuvaaja muistuttaa pesimärauhasta

Innokkaimpien kuvaajien ja lintubongareiden on nyt syytä muistaa, että linnuille on turvattava pesintärauha. Lintujen pesän läheisyydessä ei saa liikuskella, sillä muuten lintu hylkää pesän ja poikaset kuolevat nälkään. Kuvaajien eettisissä säännöissä ohjeistetaan kuvaamaan pesää 200 metrin päästä pitkällä putkella.

Poikasten kuvaaminen onkin harvinaista, sillä se ei onnistu ilman pesinnän häirintää.

Pöllämystynyt pöllö. Viirupöllön tai muiden lintujen poikasista otetut lähikuvat ovat harvinaisia, sillä kuvaajan on kunnioitettava pesintärauhaa. Tämä kuva on otettu rengastuksen yhteydessä.
Pöllämystynyt pöllö. Viirupöllön tai muiden lintujen poikasista otetut lähikuvat ovat harvinaisia, sillä kuvaajan on kunnioitettava pesintärauhaa. Tämä kuva on otettu rengastuksen yhteydessä. © Keijo Pekkanen

Pekkanen on päässyt kuvaamaan viirupöllön poikasta ollessaan Pohjois-Suomessa avustamassa rengastajaa. Poikanen otetaan pöntöstä tai pesästä pois rengastuksen ajaksi astiaan tai reppuun ja peitetään liinalla.

”Rengastus on pikainen tapahtuma, siinä ei saa häiritä lintua kohtuuttomasti. Viirupöllön rengastuksessa täytyy olla avustaja, sillä viirupöllö on äkäinen lintu, jos menee sen reviirille. Kun olen ollut mukana rengastuksessa, joka toinen kerta pöllö on tullut rengastajan päälle.” 

Lempi leiskui Pohjoisen metsän siimeksessä

Lempi leiskuu! Pekkanen oli alkukesällä 2023 Pohjois-Suomessa tarkkailemassa karhuja kolmen päivän ajan. Sitten kävi uskomaton tuuri: hän pääsi kuvaamaan karhujen parittelua. ”Se on harvinainen kuva. Karhujen parittelu kestää sellaiset pari viikkoa isolla alueella. Uros kulkee naaraan perässä ja laihtuu, kun ei ehdi syödä.
Lempi leiskuu! Luontokuvaaja Pekkanen oli alkukesällä 2023 Pohjois-Suomessa tarkkailemassa karhuja kolmen päivän ajan. Sitten kävi uskomaton tuuri: hän pääsi kuvaamaan karhujen parittelua. ”Se on harvinainen kuva. Karhujen parittelu kestää sellaiset pari viikkoa isolla alueella. Uros kulkee naaraan perässä ja laihtuu, kun ei ehdi syödä. © Keijo Pekkanen
 Kuvauspaikalla karhut tulivat suon takaa pienen lammen keskelle, Siinä ne kiertelivät, ja naaras ärähti urokselle hampaita näyttäen puoliksi leikillään. Tuolla lailla ne ottavat yhteen ennen parittelua.”
Kuvauspaikalla karhut tulivat suon takaa pienen lammen keskelle, Siinä ne kiertelivät, ja naaras ärähti urokselle hampaita näyttäen puoliksi leikillään. Tuolla lailla ne ottavat yhteen ennen parittelua.” © Keijo Pekkanen

Lue myös: Luontokuvaaja Keijo Pekkanen taltioi villieläinten lumileikkejä: ”Suomessa on niin hieno luonto, täällä on paljon kuvattavaa”

Soidinmenoja rannikolla ja mättäillä

Kerro, kerro kuvastin. Pekkanen onnistui kuvaamaan rannikoilla viihtyvän suokukon soidinmenojen aikaan Oulun seudulla, kun oli peilityyni sää. Linnut muuttavat Suomeen huhti-toukokuussa, ja keväällä ovat myös soidinmenot. Silloin uroksen kaulahöyhenet ovat värikkäät. ”Suolintu on yksi kauneimmista linnuista, mutta värikkyys ei kestä koiraalla kuin soidinajan, toista viikkoa. Lintuja pesii Suomessa 5 000 paria, mutta se on erittäin uhanalainen laji. Suokukkoa ei huomaa muuna aikana, sillä se on väritön, harmaa kahlaajalintu.”
Kerro, kerro kuvastin. Pekkanen onnistui kuvaamaan rannikoilla viihtyvän suokukon soidinmenojen aikaan Oulun seudulla, kun oli peilityyni sää. Linnut muuttavat Suomeen huhti-toukokuussa, ja keväällä ovat myös soidinmenot. Silloin uroksen kaulahöyhenet ovat värikkäät. ”Suolintu on yksi kauneimmista linnuista, mutta värikkyys ei kestä koiraalla kuin soidinajan, toista viikkoa. Lintuja pesii Suomessa 5 000 paria, mutta se on erittäin uhanalainen laji. Suokukkoa ei huomaa muuna aikana, sillä se on väritön, harmaa kahlaajalintu.” © Keijo Pekkanen
Syömään! Kalasääski muuttaa näihin aikoihin ja alkaa rakentaa isoa pesää. Normaalisti se kunnostaa vanhan pesän, jonne naaras munii ja hautoo, ja koiras saalistaa tuoretta kalaa poikasille. Pekkanen onnistui taltioimaan koiraan kala kynsissään. Kuva on otettu pitkällä putkella, jotta pesintärauha ei häiriintyisi.
Syömään! Kalasääski muuttaa näihin aikoihin ja alkaa rakentaa isoa pesää. Normaalisti se kunnostaa vanhan pesän, jonne naaras munii ja hautoo, ja koiras saalistaa tuoretta kalaa poikasille. Pekkanen onnistui taltioimaan koiraan kala kynsissään. Kuva on otettu pitkällä putkella, jotta pesintärauha ei häiriintyisi. © Keijo Pekkanen
Minne menit, muru? Pekkanen oli kuvaamassa Ivalon suunnalla kuukkeleita ja närhiä, kun sattuma puuttui peliin. Hän huomasi kaksi oravaa liikehtimässä vanhan kelon ympärillä.
Minne menit, muru? Pekkanen oli kuvaamassa Ivalon suunnalla kuukkeleita ja närhiä, kun sattuma puuttui peliin. Hän huomasi kaksi oravaa liikehtimässä vanhan kelon ympärillä. © Keijo Pekkanen
”Toinen orava meni uteliaisuuttaan keloon, ja kului varmaan tunti, niin toinen tuli siihen aukolle katsomaan. Luulen, että oravat olivat pariskunta.”
”Toinen orava meni uteliaisuuttaan keloon, ja kului varmaan tunti, niin toinen tuli siihen aukolle katsomaan. Luulen, että oravat olivat pariskunta.” © Keijo Pekkanen
Kuka siellä? Majava on arka eläin, joka liikkuu hämärässä ja öisin. Valoisat kesäyöt ovat otollista aikaa niiden kuvaamiseen. Tämä kuva on otettu kuvausteltasta. ”Tiesin, että majavalla oli pesä metsälammen rannalla. Ympärillä oli tuoreita kaatojälkiä, niitä oli hyvä seurata.”
Kuka siellä? Majava on arka eläin, joka liikkuu hämärässä ja öisin. Valoisat kesäyöt ovat otollista aikaa niiden kuvaamiseen. Tämä kuva on otettu kuvausteltasta. ”Tiesin, että majavalla oli pesä metsälammen rannalla. Ympärillä oli tuoreita kaatojälkiä, niitä oli hyvä seurata.” © Keijo Pekkanen

Teerikukot tappelut tallentuvat etäisyyden päästä

Virvon, varvon. Teerille pääsiäinen on mieluisaa aikaa, teeri nimittäin syö pajunsilmuja ja pajunkissoja. Virpomispuuhissa teeriä ei sentään nähdä, sillä vitsat menevät parempiin suihin. ”Soidinaikaan ne nousevat soidinmenojen jälkeen syömään puuhun.”
Virvon, varvon. Teerille pääsiäinen on mieluisaa aikaa, teeri nimittäin syö pajunsilmuja ja pajunkissoja. Virpomispuuhissa teeriä ei sentään nähdä, sillä vitsat menevät parempiin suihin. ”Soidinaikaan ne nousevat soidinmenojen jälkeen syömään puuhun.” © Keijo Pekkanen
Tanssii teerien kanssa. Teerien soidinmenot ovat alkaneet maaliskuun alussa ja kestävät toukokuulle. Parhaimmillaan teerikukkoja saattaa olla 20–30 tappelemassa. ”Se on äänekästä seurattavaa. Soidinpaikat ovat aina samat, joten joka tietää ne, voi mennä varovasti katsomaan kiikareilla 200–300 metrin päästä. Teeri on arka lintu, joten soidinpaikalla täytyy kuvata pitkän etäisyyden päästä, naamioitua kunnolla ja olla ihan hiljaa.”
Tanssii teerien kanssa. Teerien soidinmenot ovat alkaneet maaliskuun alussa ja kestävät toukokuulle. Parhaimmillaan teerikukkoja saattaa olla 20–30 tappelemassa. ”Se on äänekästä seurattavaa. Soidinpaikat ovat aina samat, joten joka tietää ne, voi mennä varovasti katsomaan kiikareilla 200–300 metrin päästä. Teeri on arka lintu, joten soidinpaikalla täytyy kuvata pitkän etäisyyden päästä, naamioitua kunnolla ja olla ihan hiljaa.” © Keijo Pekkanen
X