Hymyilevä tunturipöllö. Tunturipöllö on erittäin uhanalainen ja harvinainen lintu. Muutaman kerran vuodessa ne saattavat eksyä Etelä-Suomeenkin. Keijo Pekkanen sai viime keväänä vinkin Muuramesta ja sai otettua parhaan tunturipöllökuvansa. ”Tunturipöllö on erikoinen pöllö, se viihtyy kylmissä olosuhteissa ja naama on hyvännäköinen”, Pekkanen sanoo. © Keijo Pekkanen
Kategoriasta Tiede & luonto

Luontokuvaaja Keijo Pekkanen taltioi villieläinten lumileikkejä: ”Suomessa on niin hieno luonto, täällä on paljon kuvattavaa”

Luontokuvaaja Keijo Pekkanen kuvaa ympäri vuorokauden. Talvella kuvaajan on oltava kekseliäs ja seurattava sääennusteita. Tuuriakin tarvitaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hymyilevä tunturipöllö. Tunturipöllö on erittäin uhanalainen ja harvinainen lintu. Muutaman kerran vuodessa ne saattavat eksyä Etelä-Suomeenkin. Keijo Pekkanen sai viime keväänä vinkin Muuramesta ja sai otettua parhaan tunturipöllökuvansa. ”Tunturipöllö on erikoinen pöllö, se viihtyy kylmissä olosuhteissa ja naama on hyvännäköinen”, Pekkanen sanoo.

Luontokuvaaja Keijo Pekkanen kuvaa ympäri vuorokauden. Talvella kuvaajan on oltava kekseliäs ja seurattava sääennusteita. Tuuriakin tarvitaan.
Teksti:
Elina Kirssi

Mäntyharjulainen luontokuvaaja Keijo Pekkanen oli joulukuun alussa Oulangan kansallispuistossa kuvausreissulla. Säätiedot näyttivät aurinkoista, ja Pekkanen päätti lähteä kuvaamaan kolmeksi päiväksi 600 kilometrin päähän kotoa.

Pekkanen on usein tien päällä ja kuvaa luonnossa ympäri vuoden, monesti juuri Kuusamossa, jossa on paljon metsäkanalintuja ja karhuja.

”Kevät on parasta aikaa, koska silloin linnut alkavat käydä soitimella, muuttolinnut saapuvat ja karhut alkavat heräillä”, Keijo Pekkanen sanoo.

Luontokuvaaja tarvitsee myös tuuria

Talvella päivän lyhyys ja eläinten talviunet aiheuttavat haasteita. Luontokuvaaja joutuu keksimään kuvattavaa ja seuraamaan sääennusteita. Paras aika kuvauk­selle on talvellakin aamuaurinko, kun valot osuvat kohdalleen.

Lisäksi kuvausreissuilla tarvitaan tuuria.

”Menneen kesän huippu oli, kun kuvasin karhujen parittelua Kuusamossa rajan lähellä. Se oli ainutlaatuinen tilanne, jota kukaan muu ei päässyt viime kesänä kuvaamaan.”

Vuodenaikojen vaihtelu näkyy kuvissa

Kotiseudullaan Pekkanen kuvaa lintujen soidin­menoja. Silloin hän lähtee kuvauspaikalle jo aamukolmelta, sillä soidinmenot alkavat hämärässä ja kestävät korkeintaan aamuyhdeksään asti. Karhuja kuvatessaan Pekkanen saattaa olla jängällä pari kolme vuorokauttakin.

Joskus tulee hukkareissuja. Pekkanen kertoo olleensa Inarissa monet kerrat tunturipöllön perässä, mutta odotusta ei palkittu. Lopulta kuvaus onnistui Keski-Suomessa.

”Suomessa on niin hieno luonto, täällä on paljon kuvattavaa, kun on neljä vuodenaikaa. Samoista eläimistä saa erilaisia kuvia syksyn ruskassa, kesän vehreydessä ja lumien aikana.” 

Lue myös: Henry Lehto kuvaa harvinaisen värisiä eläimiä ja lajien risteymiä: ”Hyvien ja harvinaisten luontokuvien ottaminen vaatii jatkuvaa puurtamista”

Heränneet karhut. Pekkanen kuvasi karhuja viime keväänä Kuusamossa Venäjän rajan läheisyydessä, kun ne olivat juuri nousseet talviunilta. 
Heränneet karhut. Pekkanen kuvasi karhuja viime keväänä Kuusamossa Venäjän rajan läheisyydessä, kun ne olivat juuri nousseet talviunilta.  © Keijo Pekkanen
Keijo Pekkanen otti karhukuvat 200 metrin päästä.
Keijo Pekkanen otti karhukuvat 200 metrin päästä. © Keijo Pekkanen
”Nämä olivat ensimmäisiä, jotka olivat heränneet. Keväisin karhua täytyy odottaa, ja olen tehnyt monta hukkareissuakin”, Pekkanen kertoo. 
”Nämä olivat ensimmäisiä, jotka olivat heränneet. Keväisin karhua täytyy odottaa, ja olen tehnyt monta hukkareissuakin”, Pekkanen kertoo.  © Keijo Pekkanen
Metsopari yhdessä. Pekkanen kuvasi metsonaaraan ja -uroksen soidinmenoissa keväisenä pakkasaamuna 2023.
Metsopari yhdessä. Pekkanen kuvasi metsonaaraan ja -uroksen soidinmenoissa keväisenä pakkasaamuna 2023. © Keijo Pekkanen
Teeret soidinmenoissa. Teerien soidinaika kestää keväällä pitkään, ja esimerkiksi metsojen soidintaan verrattuna kuvaus on helpompaa, koska kuvauspaikalle ei tarvitse mennä jo puolenyön aikaan. Pekkanen taltioi teerien soidintaa Mäntyharjun seudulla.
Teeret soidinmenoissa. Teerien soidinaika kestää keväällä pitkään, ja esimerkiksi metsojen soidintaan verrattuna kuvaus on helpompaa, koska kuvauspaikalle ei tarvitse mennä jo puolenyön aikaan. Pekkanen taltioi teerien soidintaa Mäntyharjun seudulla. © Keijo Pekkanen
Aamuvirkku ahma. Pekkanen seurasi ahman aamupuuhia Kuusamon itärajalla. Hän tiesi, että alueella on nähty ahmoja, ja vei lammenrantaan pilkkiahvenia. Aamulla ahma kävi syömässä kalat ja pyöriskeli aamuauringossa lumihangessa. ”Ahma on arka eläin. Täytyy tietää, missä niitä liikkuu.”
Aamuvirkku ahma. Pekkanen seurasi ahman aamupuuhia Kuusamon itärajalla. Hän tiesi, että alueella on nähty ahmoja, ja vei lammenrantaan pilkkiahvenia. Aamulla ahma kävi syömässä kalat ja pyöriskeli aamuauringossa lumihangessa. ”Ahma on arka eläin. Täytyy tietää, missä niitä liikkuu.” © Keijo Pekkanen
Kärppä talonmiehenä. Pekkanen saapui Kuhmoon mökille ja huomasi jo auton kaartuessa pihaan, että mökin portailla liikuskeli kärppä talviasussaan. ”Katsoin, että kärppä oli kuin talonmiehenä. Ehdin juuri ottaa etupenkiltä kameran, kun se oli siinä vastaanottamassa. Jos ei ole kameraa valmiina, tuollaiseen tilanteeseen ei ehdi millään eikä kännykällä saa tuollaista kuvaa. Pitää olla zoomia. Kärppä kävi vielä toisen kerran kurkistelemassa lumipenkan takaa.”
Kärppä talonmiehenä. Pekkanen saapui Kuhmoon mökille ja huomasi jo auton kaartuessa pihaan, että mökin portailla liikuskeli kärppä talviasussaan. ”Katsoin, että kärppä oli kuin talonmiehenä. Ehdin juuri ottaa etupenkiltä kameran, kun se oli siinä vastaanottamassa. Jos ei ole kameraa valmiina, tuollaiseen tilanteeseen ei ehdi millään eikä kännykällä saa tuollaista kuvaa. Pitää olla zoomia. Kärppä kävi vielä toisen kerran kurkistelemassa lumipenkan takaa.” © Keijo Pekkanen
Palokärki piilossa. Pekkanen kuvasi Kuusamossa marraskuun pimeänä talvipäivänä palokärjen kannon takana ja hömötiaisen sen vieressä. ”Valot riittivät kuvaukseen juuri ja juuri. Harvoin näkee kumpaakaan lintua, nyt ne olivat yhtä aikaa kannolla.”
Palokärki piilossa. Pekkanen kuvasi Kuusamossa marraskuun pimeänä talvipäivänä palokärjen kannon takana ja hömötiaisen sen vieressä. ”Valot riittivät kuvaukseen juuri ja juuri. Harvoin näkee kumpaakaan lintua, nyt ne olivat yhtä aikaa kannolla.” © Keijo Pekkanen
Närhet lennossa. Pekkanen oli kuvaamassa maakotkaa, kun närhet sattuivat olemaan lähistöllä. ”Närhi on kaunis lintu, ja sillä on hyvännäköiset siivet. Tässä sattui hyvä valo.”
Närhet lennossa. Pekkanen oli kuvaamassa maakotkaa, kun närhet sattuivat olemaan lähistöllä. ”Närhi on kaunis lintu, ja sillä on hyvännäköiset siivet. Tässä sattui hyvä valo.” © Keijo Pekkanen

Lue myös: Ossi Saarisen luontokuvilla on miljoonia ystäviä: ”Kun luonto tulee lähelle ihmistä, ihminen ei vieraannu luonnosta”

X