Miksi Suomeen harhautuu harvinaisia lintulajeja?

Jaa artikkeli
Kaukana kotoa. Mustasaaressa nähtiin Suomen ensimmäinen tuhkakirvinen 20. lokakuuta. Linnun löysivät Norrskärin lintuhavaintoasemalla koko viikon olleet Petri Lampila, Antti Peuna ja Harri Taavetti. © Harri Taavetti/lk
Harhailijalintujen magneettisessa aistissa voi olla syntyperäinen häiriö.

Tuhkakirvisen ei pitäisi visertää Pohjanmaalla, sillä se pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Koillis-Siperiassa.

Tuhkakirvisiä ajautuu satunnaisesti syksyisin Länsi-Eurooppaan, mutta lokakuussa Mustasaaressa havaittu yksilö oli lajissaan ensimmäinen Suomessa.

Maahamme ajautuu yksittäisiä lintulajeja, jotka eivät pesi Suomessa ja joiden muuttoreititkään eivät kulje maamme yli.

”Vielä ei tiedetä, onko Mustasaareen päätynyt tuhkakirvinen lähtöisin Siperiasta vai Pohjois-Amerikasta”, sanoo Lintujärjestö BirdLifen tiedottaja Jan Södersved.

Yksittäiset linnut tai parvet eivät harhaudu Suomeen pelkästään muuttoaikoina, vaan niitä voidaan tavata maastamme vuoden ympäri.

”Loppusyksystä ja talvella luontaisten talvehtimisalueidensa sijasta Suomeen jäävät linnut eivät yleensä selviä kevääseen saakka.”

harhailijalintu

Tuhkakirvinen pesii Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa. ©HARRI TAAVETTI/LK

Matka venyy liian pitkäksi

Valtaosa Suomeen harhautuvista linnuista on eteläisiä ja itäisiä lajeja. Jos muuton aikana vallitsevat suotuisat tuuliolosuhteet, lintujen matka saattaa venyä liian pitkäksi, ja reittikin voi matkalla muuttua.

Pohjois-Amerikan lajeja harhautuu säännöllisesti Britteinsaarille, mutta meillä ne ovat harvinaisuuksia.

”Kaikki Suomeen eksyneet lajit eivät jää tänne, vaan ne jatkavat matkaansa yleensä lounaaseen tai etelään”, Södersved kertoo.

Vuonna 2016 Länsi-Euroopassa tavattiin Uralin itäpuolisella havumetsävyöhykkeellä eläviä taigarautiaisia moninkertainen määrä verrattuna siihen, mitä niitä on havaittu koskaan aikaisemmin yhteensä.

”Linnut ajautuvat itäisissä tuulissa muuttoreitiltään länteen. Tänä vuonna taigarautiaisia ei ole läntisessä Euroopassa tai Suomessa juurikaan nähty.”

Kompassi sekaisin

Linnut suunnistavat muuttomatkoillaan luontaisen magneettisen aistinsa avulla. Jos poikasen kuoriutuessa maan magneettikentässä on voimakkaita häiriöitä, häiriintyy myös linnun sisäinen kompassi.

Södersvedin mukaan lintu ei tuolloin enää tunnista ilmansuuntia ja voi lentää mihin suuntaan tahansa.

Etenkin itäisten lajien harhautumista reitiltään on selitetty myös niin sanotulla peiliteorialla. Kaakkoon muuttavilla linnuilla sisäinen kompassi on peilikuva oikeasta, jolloin linnut suuntaavat lounaaseen ja päätyvät Eurooppaan.

”Lintujen magneettisen aistin häiriintyminen magneettikentän muutoksista on todennettu myös laboratorio-olosuhteissa.”

Linnusto muutoksessa

Harhautuneet linnut voivat myös olla merkki lajin levittäytymisestä uusille elinalueille.

Kun kannat kasvavat tai alkuperäisen elinalueen olosuhteet heikkenevät, linnut lähtevät hakemaan itselleen parempia pesimäalueita.

Jalohaikara oli vielä 1980-luvulla Suomessa harvinainen, mutta nykyään sitä tavataan meillä säännöllisesti.

”Laji pesii jo Ruotsissa ja Virossa, ja on vain ajan kysymys, milloin jalohaikara asettuu Suomeen”, Södersved kertoo.

Nykyisin maailman linnusto muuttuu nopeasti. Pohjoisten lajien eteläinen levinneisyysraja nousee yhä pohjoisemmaksi, ja sen myötä eteläiset lajit levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi.

Södersvedin mukaan uhanalaisten lintulajien määrä on hälyttävässä kasvussa. Linnuston muutos on selkeää seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Lue myös:

Koskikara on toisenlainen muuttolintu: Osa muuttaa talveksi Suomeen, osa täältä pois

 

Tiesitkö?

Idänpikkusieppo tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran lokakuussa 2016 Helsingin Seurasaaressa. Idänpikkusieppo pesii Siperiassa ja talvehtii Intiassa sekä Kaakkois-Aasiassa. Idänpikkusieppo oli 476. maassamme havaittu lintulaji.

Ensimmäinen preeriakahlaaja havaittiin Suomessa lokakuussa 2016. Pohjoisamerikkalainen laji ajautuu satunnaisesti syksyisin Länsi-Eurooppaan. Preeriakahlaaja nähtiin Nakkilan Lestilänjärvellä.

Välimerenhaukka havaittiin kuluvan vuoden elokuussa Espoossa. Valtaosa välimerenhaukoista elää Kreikan saarissa, ja ne talvehtivat Afrikassa. Edellisen kerran välimerenhaukka havaittiin Suomessa vuonna 2001.

X