Risuista syntyy näppärä suodatin! Majavien padot jarruttavat vesistöjen rehevöitymistä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Majava
Majava. © iStock
Padot estävät ravinteiden kulkeutumista pellolta vesistöihin. Näppärä majava toimii arjessaan esimerkillisesti.

Jos sinilevä rajoittaa tänä kesänä uintiriemuja, kannattaa uhrata ajatus majaville.

Brittiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että majavat voivat jarruttaa vesistöjen rehevöitymistä yllättävän tehokkaasti. Merkittävä osa pelloilta jokiin huuhtoutuneista ravinteista näyttää nimittäin pysähtyvän majavien patoihin.

Majavien vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen selvitettiin brittiläisen Exeterin yliopiston tutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena oli Otterjoessa elävä majavaperhe, jota on seurattu vuodesta 2011 lähtien.

Majavat ovat rakentaneet jokeen kolmetoista patoa, mikä on hidastanut joen virtausta ja synnyttänyt sen varrelle laajoja patoaltaita.

Padot toimivat suurina suodattimina, joihin veden mukana virtaava maa-aines pysähtyy.

Risuista suodatin

Tutkijat mittasivat joessa virtaavan maa-aineksen määrän ennen ja jälkeen patoja ja pato-altaita. Tulokset osoittivat, että padot olivat pysäyttäneet yli sata tonnia maa-ainesta, joka oli huuhtoutunut jokiin yläjuoksun pelloilta.

Maa-ainekseen puolestaan oli sitoutunut paljon typpeä ja fosforia, jotka ovat vesistöjen pahimpia rehevöittäjiä. Näin nekin pysähtyivät patoaltaisiin eivätkä päätyneet rehevöittämään merta.

Peltojen valumavesi on suuri ongelma, johon on yritetty löytää monenlaisia ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi kipsin levittäminen pelloille, peltojen jättäminen syksyllä kyntämättä tai kosteikkojen rakentaminen.

Brittitutkimuksen mukaan patoja rakentavat majavatkin voisivat olla osa ratkaisua. Ihmisen kannalta siinä olisi se hyvä puoli, että majavat rakentavat itse omat kosteikkonsa ilman, että ihminen pistää tikkua ristiin.

Se voisi olla hyvä syy antaa majavakantojen elpyä.

X