Tunnetko Suomen kolme käärmettä? Suomessa asustaa harmiton käärmekolmikko – lue kiehtovat faktat

Jaa artikkeliTilaa Seura
Moni pelkää kyytä, vaikka käärme tekee kaikkensa karttaakseen ihmisiä.
Moni pelkää kyytä, vaikka käärme tekee kaikkensa karttaakseen ihmisiä. Kuva: Hannu Hautala/Om-arkisto
Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on useimmille käärmeille pahempaa myrkkyä kuin niiden oma. Vaihtolämpöisinä eläiminä käärmeet kaipaavat aurinkoa ja lämpöä.

Tunnetko Suomen käärmeet?

”Maailmassa tuskin on toista eläinryhmää, jonka edesottamuksia liioiteltaisiin yhtä yleisesti kuin käärmeiden”, harmittelee matelijoihin ja sammakoihin erikoistunut biologi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta.

”Se on koitunut monen lajin kohtaloksi.”

Suomessa käärmeet ovat silti saaneet olla rauhassa Kalevalan kyisen pellon kyntöä kovemmilta kolhuilta. Syitä on Saarikiven mukaan kaksi.

”Meillä esiintyy vain kolme käärmelajia, ja niistäkin vain kyy on lievästi myrkyllinen.”

Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on useimmille käärmeille pahempaa myrkkyä kuin niiden oma. Vaihtolämpöisinä eläiminä käärmeet kaipaavat aurinkoa ja lämpöä.

Taigan talvessa sitä on vähänlaisesti tarjolla.

”Mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään, sitä vähemmäksi käy käärmeiden määrä. Sama pätee kaikilla mantereilla.”

Kyy kurittaa punkkeja

Moni pelkää kyytä, vaikka käärme tekee kaikkensa karttaakseen ihmisiä.

Moni pelkää kyytä, vaikka käärme tekee kaikkensa karttaakseen ihmisiä. Kuva: Hannu Hautala/Om-arkisto

Käärmeistämme tunnetuin, kyy, jakaa suomalaisten mielipiteet kahtia: siitä joko pidetään tai ei. Kyyviha on Jarmo Saarikiven mielestä joka tapauksessa aikansa elänyttä.

”Ensinnäkin kyy puree ihmistä harvoin, oikeastaan vain yllätettynä.”

Valtaosa kyiden ja ihmisten kohtaamisista päättyykin kyyn pakoon, eikä ihminen edes tiedä käärmeen läsnäolosta.

”Toiseksi kyyn purema on melko vaaraton ja epätodennäköinen.”

Biologin mukaan Suomessa todetaan vuosittain vain 100–200 sairaalakäynniksi kirjattua kyyn puremaa.

”Jos eläimiä haluaa näin luokitella, pistiäiset saati punkit ovat ihmiselle vaarallisempia.”

Saarikivi kehottaakin ajattelemaan kyistä positiivisesti.

”Tuoreiden tutkimusten mu­kaan siellä, missä on paljon käärmeitä, on vähemmän punkkeja.”

Selitys piilee siinä, että käärmeet pitävät punkkeja levittäviä myyräkantoja kurissa.

Lue myös:Kun kyy puree koiraa tai kissaa, hakeudu heti eläinlääkäriin – Näin kyyn purema ja myrkky voi lemmikillä oireilla

Rantakäärme, muniva käärme

Rantakäärme on harmiton luikertelija.

Rantakäärme on harmiton luikertelija. Suomen käärmeet karttavat kylmää, ja siksi Suomessa asustaa harmiton käärmekolmikko. Kuva: Reima Flyktman / Lehtikuva

Rantakäärme on matelijoistamme ainoa, joka munii.

”Mitä suurempi naaras, sitä useammaan munan se pyöräyttää keskikesällä.”

Parhailla lisääntymispaikoilla Saarikivi kertoo esiintyvän jopa joukkomunintaa. Tällöin useat käärmenaaraat pyöräyttävät kukin toistakymmentä halkaisijaltaan 20–40 millimetrin munaa samaan kasaan.

”Itämeren orastava puhdistuminen on suosinut myös rantakäärmeitä.”

Rakkolevät ovat puhtaan veden suosijoita ja rantakäärmeet tykkäävät munia rantaan huuhtoutuneisiin rakkolevävalleihin.

”Sisämaassa suosittuja pesimäpaikkoja ovat vesistöjen äärellä sijaitsevat avokompostit ja hevostilojen lantatunkiot.”

Rantakäärme on ihmisen kannalta kyytäkin harmittomampi luikertelija. Saaliikseen halajamansa kalat, sammakot, myyrät ja päästäiset se pyytää myrkyttömillä hampailla.

Rantakäärmettä pidettiinkin vielä vuosisata takaperin hyvän onnen tuojana, karjakäär­meenä.

Modernien maatalousympäristöjen siistiytyminen on Jarmo Saarikiven mukaan koetellut etenkin rantakäärmeitä.

”Saaliseläimiä ja hyviä lisääntymispaikkoja on nykyään harvemmassa.”

Kangaskäärme, ehkäpä salamatkustaja?

Kangaskäärme tunnetaan myös kanervakäärmeenä. Se, on tarhakäärmelaji, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla.

Kangaskäärme tunnetaan myös kanervakäärmeenä. Se, on tarhakäärmelaji, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla. © iStock

Käärmekolmikostamme tuntemattominta tavataan vain Ahvenanmaalla.

”Ensimmäiset kirjalliset maininnat siitä ovat 1800-luvun loppupuolelta”, itsekin Ahvenanmalla kangaskäärmeitä tutkinut Saarikivi tietää.

Hän epäilee lajin levinneen saarelle ehkä laivojen mukana, kenties salamatkustajana.

”Se ei mielellään ui ja lajin puuttuminen Suomen mantereelta sekä Ruotsin ja Ahvenanmaan välisestä saaristosta viittaa siihen, että se ei olisi tullut saarelle omin avuin.”

Myrkytön ja rauhoitettu kangaskäärme on päiväeläin. Se käyttää ravinnokseen pieniä jyrsijöitä, muita matelijoita, sammakkoeläimiä ja linnun poikasia.

Kanervakallioilla asustava käärme on erittäin piilotteleva.

”Se saattaakin olla luultua yleisempi”, tutkija arvelee.

Tiesitkö tämän Suomen käärmeistä?

1. Käärmeistämme rauhoitettuja ovat ranta- ja kangaskäärme.

2. Rauhoittamaton kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkky­käärme.

3. Pihapiiriin tullutta kyytä ei tulisi tappaa, vaan tarvittaessa siirtää se loitommalle haravan ja kannellisen astian avulla.

Lue myös: Tiesitkö? Käärmeillä ei ole pesää mutta niillä on kaksi siitintä – Nämä faktat suomalaisista käärmelajeista yllättävät

X