Tiesitkö? Käärmeillä ei ole pesää mutta niillä on kaksi siitintä – Nämä faktat suomalaisista käärmelajeista yllättävät

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kyykäärmeen silmät ovat punaiset.
Kyykäärmeen silmät ovat punaiset ja niissä on pystyrako, kuten kissoilla. © iStock
Moni meistä kavahtaa, kun törmää luonnossa näihin jalattomiin matelijoihin. Kun käärmelajeihin tutustuu tarkemmin, niistä löytyy kiehtovia faktoja. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji, lisäksi se on Euroopan yleisin myrkkykäärme.

Ihmiset tietävät yleensä käärmeistä paljon vähemmän kuin luulevat. Tunnistaisitko sinä kyyn rantakäärmeestä – tai tiedätkö, mistä käärmeillä häntä alkaa?

1. Musta käärme ei ole aina kyy

Moni ajattelee tunnistavansa rantakäärmeen keltaisista niska- tai korvalaikuista, mikä pitää osittain paikkansa. Jos niskalaikut löytyvät, käärme on varmasti rantakäärme. Aina niskalaikkuja ei kuitenkaan ole.

Rantakäärmeen silmät ovat pyöreät.

Rantakäärmeen pyöreitä silmiä kehystää kullankeltainen rengas. © iStock

Eikä kokomusta käärme useinkaan ole kyy, vaikka moni niin kuvittelee. Rannoilla loikoilevat tummat käärmeet ovat useimmiten rantakäärmeitä.

Matelijoiden väreissä ja kuvioissa on suurta vaihtelua ja esimerkiksi niskatäplät ovat vain yksi tuntomerkki.

Silmät paljastavat, onko kyseessä kyy vai rantakäärme

Silmistä sen sijaan Manner-Suomen käärmeet tunnistaa toisistaan varmasti. Kyyllä on punaiset silmät samanlaisella pystyraolla kuin kissoilla. Rantakäärmeen silmät ovat pyöreät ja niitä kehystää kullankeltainen kehys.

Värin sijasta myös suomut paljastavat, mikä käärme on kyseessä. Rantakäärmeen päälaen suomut ovat kaikki isoja, kun taas kyyllä isojen suomujen välissä on pieniä suomuja.

Harva kuitenkaan uskaltaa mennä niin lähelle käärmettä, että tunnistaminen olisi mahdollista.

2. Kyy ei käytä aina myrkkyään

Kaikki suomalaiset käärmeet saalistavat eri tavoin. Ahvenanmaalainen kangaskäärme on kuristaja, rantakäärme nielee saaliinsa elävänä ja kyy saalistaa myrkkynsä avulla.

Myrkyn tuottamiseen menee paljon energiaa, eikä kyy sen takia tuhlaile sitä.

”Kyy käyttää yleensä saalistaessaan isompia myrkkymääriä kuin puolustautuessaan. Se voi puolustautua käyttämättä myrkkyä laisinkaan”, matelijoihin erikoistunut luontokuvaaja Lisse Tarnanen kertoo.

Kangaskäärme tunnetaan myös kanervakäärmeenä. Se, on tarhakäärmelaji, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla.

Kangaskäärme tunnetaan myös kanervakäärmeenä. Se, on tarhakäärmelaji, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla. © iStock

3. Käärme ei kuule tömistelyäsi

Käärmeet elävät pääosin hajuaistinsa varassa. Niillä ei ole lainkaan ulkoisia korvia, eivätkä ne siis kuule puhetta. Käärmeiden sanotaan tuntevan maan tärinän leuan alla sijaitsevalla luullaan.

”Vaikka tömistelisi niin eivät ne välttämättä välitä yhtään. Luun pitäisi olla maata vasten, mutta käärmeet usein pitävät leukaluunsa vartalonsa päällä, kun ne pötköttelevät,” Lisse Tarnanen kertoo.

4. Käärmeillä on kaksi siitintä – hemipenis

Joskus on luultu, että kyyt ja rantakäärmeet käyttäisivät molempia siittimiään samanaikaisesti. Se ei kuitenkaan ole totta.

Sen sijaan joidenkin tutkimuksien mukaan käärmeillä saattaa yksilöinä ”oikea- tai vasenkätisiä”, eli käyttäisivät mieluummin toista hemipenistään.

5. Käärme ei ole pelkkää häntää

Naaraat ovat yleensä koiraita suurempia, mutta myös niiden ruumiinrakenteet eroavat toisistaan.

Kyynaaraalla on lyhyt töpöhäntä ja pitkä vartalo, johon mahtuu paljon poikasia. Koiraan hännän erottaminen muusta ruumiista on huomattavasti vaikeampaa. Sama pätee rantakäärmeisiin, mutta sukupuolten väliset erot eivät ole yhtä selviä.

Molemmilla sukupuolilla häntä alkaa kloaakista, jonka kautta siittiöt siirtyvät naaraaseen, poikaset syntyvät, munat munitaan ja ulosteet poistuvat. Myös sukupuolielimet ovat kloaakissa suojassa kehon sisällä.

Rantakäärmeet ovat hyviä uimareita.

Rantakäärmeet kalastavat pikkukaloja rantavesissä. © iStock

6 . Kyyt eivät ole aggressiivisia ihmisiä kohtaan, vaan väistävät aina kun mahdollista

”Jos olet mustikassa ja työnnät käden suoraan sen suuhun niin, kyy kokee sen uhkaksi ja silloin se voi napata”, Lisse Tarnanen kertoo.

Kyy on myrkyllisyytensä vuoksi potentiaalisesti vaarallinen käärmelaji, muttei hyökkää ihmistä kohti huvikseen.

”Niitä pystyy aivan rauhassa katselemaan ja seurailemaan – kun käärmeen antaa olla rauhassa, se antaa sinun olla rauhassa.”

7. Käärmeellä ei ole pesää

Usein puhutaan käärmeenpesästä. Termi on kuitenkin väärä, sillä eläimet rakentavat pesänsä, mitä käärmeet eivät tee.

Käärmeet viettävät talvensa talvehtimiskolossa, jota voidaan kutsua myös horroskoloksi tai talvehtimispaikaksi.

Kyyt talvehtivat sukupolvesta toiseen samoissa paikoissa, sillä vaihtaminen tekisi talven yli selviämisestä epävarmaa. Hyvä talvehtimiskolo on käärmeelle elintärkeä, sillä lämpötilan täytyy pysyä läpi talven tasaisena.

8. Käärmeet liikkuvat talvehtimiskololtaan noin 1,5 kilometriä

Käärme siirtyy talvehtimiskololtaan saalistusmaille pisimmillään noin 1,5 kilometrin päähän. Jos pihamailla liikkuu käärmeitä hetkellisesti keväällä ja uudestaan syksyllä, ovat ne vain läpikulkumatkalla.

Pysyvään oleskeluun on aina syynä ravinnon ja piilopaikkojen löytyminen pihapiiristä. Jos käärmeet eivät ole toivottuja, kannattaa nurmikko ja muu kasvillisuus pitää lyhyenä sekä pitää piha siistinä.

Jos käärmeitä on syytä siirtää pois pihapiiristä, täytyy ne viedä turvalliselle paikalle yli 3 kilometrin päähän, jottei käärme löytäisi takaisin vanhoille kotikulmilleen.

Lue myös: Kun kyy puree koiraa tai kissaa, hakeudu heti eläinlääkäriin – Näin kyyn purema ja myrkky voi lemmikillä oireilla

X