Urheilupsykologi Tuomas Grönman: “Olympialaisissa Leijonien peli oli virkamieskiekkoa, MM-kisoissa nähdään enemmän tunnetta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lauri Marjamäki luotsasi Suomen olympiajoukkuetta Koreassa 2018.
Päävalmentaja Lauri Marjamäen aikana arvokisamitaleita ei ole tullut. Miten käy Leijonille Tanskassa jääkiekon MM-kisoissa? © Lehtikuva
Suomen jääkiekkomaajoukkue aloittaa MM-kisaurakkansa Tanskassa 5. toukokuuta, kun vastaan asettuu Etelä-Korea.

Pyeongchangin talviolympialaisissa Leijonat voitti isäntämaan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella, mutta tie tyssäsi puolivälierässä 0–1 tappioon Kanadaa vastaan.

Päävalmentaja Lauri Marjamäen aikana arvokisamitaleita ei ole tullut. Joukkueen pelitapaa on kritisoitu passiiviseksi, ja maaleja on syntynyt etenkin kovia maita vastaan luvattoman vähän.

Medialle antamissaan kommenteissa Marjamäki on ollut pääosin tyytyväinen joukkueen esityksiin, mikä sekin on herättänyt kummastusta.

Maallikon on toki helppo arvostella ammattilaisten tekemistä kotisohvalta käsin, mutta myös asiantuntija näkee viime aikojen peliesityksissä huolestuttavia merkkejä.

“Olympialaisissa joukkueen pelaamisesta paistoi hengettömyys. Se oli virkamieskiekkoa, josta puuttui tunne”, toteaa urheilupsykologi ja entinen huippujääkiekkoilija Tuomas Grönman.

“Suomen ei enää tarvitsisi omaksua altavastaajan asemaa”

Grönmanin mukaan tunteen puute on seurausta maajoukkueelle valitusta pelitavasta.

“Marjamäki on valinnut vetäytyvämmän pelitavan, jossa luotetaan vähämaalisuuteen ja hyvään maalivahtipeliin. Huono puoli tässä on se, että rohkea karvauspeli puuttuu ja pelistä katoaa tunne”.

Olympialaisissa päinvastaista esimerkkiä näytti Saksa, joka ei kumarrellut ennakkosuosikkeja, vaan eteni sensaatiomaisesti turnauksen finaaliin saakka.

Grönman sanoo ymmärtävänsä Marjamäen logiikan valmentajana. Suomen jääkiekkomenestys on aina perustunut yhtenäiseen joukkuepeliin, koska huippumailla on aina ollut enemmän tähtipelaajia.

Hänen mielestään Suomen ei kuitenkaan enää tarvitsisi asettua altavastaajan asemaan.

“Meillä on nyt uusi sukupolvi, jossa on Patrik Laineen ja Aleksander Barkovin kaltaisia yksilöitä. Ei meidän tarvitsisi enää lähteä pelaamaan vastustajan vahvuuksia pois, vaan voisimme pelata rohkeammin”.

Grönman uskoo, että MM-kisoissa Leijonien pelitavassa tullaan näkemään muutos.

“Joukkue pyrkii varmasti aktiivisemmin hyökkäyspään kiekonriistoihin, jota kautta myös tuotetaan peliin enemmän tunnetta”.

Joukkuehenki on yksi motivaation perustuksista – valmentaja voi vaikuttaa

Psykologiassa puhutaan sisäsyntyisestä motivaatiosta, johon kuuluu erilaisia tunnetason perustarpeita. Näitä ovat yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden tunteet, vapaaehtoisuus ja hyvän tekeminen muille.

“Jokainen yksilö hakee tyydytystä näille perustarpeille”, Grönman sanoo.

Jääkiekkoon sovellettuna kyse on esimerkiksi joukkuehengestä, sekä siitä että yksilö tuntee olevansa hyvä pelaaja – sellainen, joka pystyy auttamaan joukkuettaan ja ratkaisemaan otteluita.

Liian passiivinen pelitapa voi hänen mukaansa laskea pelaajien pystyvyyden tunnetta, mikä heijastuu suoraan suorituksiin.

Valmentajalla on Grönmanin mukaan suuri merkitys siinä, miten joukkuehenki ja muut motivaation elementit kehittyvät varsinkin joukkuelajeissa.

“Yhteenkuuluvuuden tunne on sellainen, jota pitäisi miettiä aina. Lähtien siitä, ketä joukkueeseen rekrytoidaan”.

Lisäksi valmennuksessa pitää kiinnittää huomiota siihen, miten pelaajille antaa palautetta.

“Virheitä osoittelemalla ei kannata valmentaa, koska se laskee itsetuntoa. Positiivinen palaute ja kannustava ote tuottaa parempia tuloksia”.

X