Kyllä minä haluaisin, mutta puoliso estää

Jaa artikkeliTilaa Seura

Tämä postaus jatkaa edellisen teemoja arjen päätöksenteon avaamisesta

On helppo löytää selityksiä sille, miksi haluamani asiat eivät toteudu jonkun muun aiheuttaman esteen takia. Valitettavan usein näitä esteitä tutkiessani valehtelen itselleni. Useimmiten esteissä ei edes ole kyse esteestä vaan tottumuksesta. Olen vain käynyt aina kaupassa tietyllä tavalla tiettyyn aikaan, joten tuntuu siltä, että mikään muu tapa ei olisi mahdollinen. Todellisuudessa on, ja esimerkiksi ruoan verkkokaupan avulla on mahdollista säästää valtavasti tunteja ja rahaa. 

Joskus on myös helppo ajatella, että kyllä minä aloittaisin uuden harrastuksen, mutta puoliso estää. Tämä onkin useammin ihan todellinen tilanne, mutta ei sekään välttämättä ole absoluuttinen este. Oletko kysynyt vai oletatko, että estää? Jos ehdotus aiheuttaa vastustusta, mistä vastustus johtuu ja olisiko se kierrettävissä? 

Usein vastustus johtuu jostain aivan muusta, kuin käsillä olevasta asiasta. Kiellossa lähteä kavereiden kanssa dokaamaan ei välttämättä ole kysymys kavereista, vaan vastuun jakautumisesta ja reiluudesta. Onko puolisolla vastaavasti mahdollisuus päästä toteuttamaan jotain mikä on hänelle tärkeää, vai onko perheen vastuu jakautunut siten, että vain toinen puolisoista hoitaa lapset, eikä siksi pääse itse koskaan vapaalle? 

Ei minun tarvitse ymmärtää muuta kuin, että tämä on sinulle tärkeää

En tahdo väheksyä näiden keskusteluiden vaikeutta. Tosiasiassa monella on isoja epäluuloja esimerkiksi juuri minulle tärkeiden harrastusten, aseiden metsästyksen suhteen. Jos parisuhde on kuitenkin perustaltaan kunnossa, se kaikella varmuudella antaa mahdollisuuden tehdä asioita, vaikka puoliso ei niitä itse ymmärtäisikään. Näin voi tapahtua silloin, jos puolisolle on kuitenkin selvää, miksi tämä vaikeasti ymmärrettävä asia on niin tärkeä ja mitä vastaavasti on tiedossa vaihtokaupassa, puolisolle jos tämä tärkeä tarve täyttyy. 

Vaikka puoliso ei ymmärtäisikään miksi metsästys on niin vetoava harrastus, hän voi silti hyvin ymmärtää millainen vaikutus sillä on minuun. Jos vapaan viikonlopun jälkeen tulen takaisin uutena ihmisenä ja halukkaana kantaa oman vastuuni sekä henkisesti että fyysisesti, ei metsästystä tarvitsekaan ymmärtää. Lopputulos näyttäisi olevan hyvä, joten menköön. 

Ilman kontrollin tunnetta elämä hyvin harvoin voi olla nautinnollista. Kokemus jonkun muun talutusnuorassa kulkemisesta ei eroa paljoakaan narun jatkeeksi joutumisesta. Talutusnuora ei kuitenkaan useimmiten ole inhottavan puolison käsissä, vaan esimerkiksi kiinni juuri kodin seinässä. On myös mahdollista, että se ei ole kiinni yhtään missään vaan olemme vaan tottuneet kaulassa roikkuvaan naruun ja alkaneet ajatella, että en minä kuitenkaan voi liikkua mihinkään kun on tämä naru tässä. Jos jotakin niin sitä kannattaa vähintään nykiä ja katsoa mitä tapahtuu. 

X