Vaalikarjan ammuntaa perheiden päätösvallalla

Yhtäältä huudetaan, että perheillä pitää olla päätösvaltaa. Toisaalta sanotaan, että eipäs vain pidäkään. Vaalikarjan on syytä olla tarkkana, kun ammunta alkaa. Ovatko pöllöt sitä, miltä näyttävät?

Kohta äänestetään. Olemme jälleen vaalikarjaa. Perheiden ääniä kahmitaan jo hyvää vauhtia.

Seuraavaksi valitaan edutajat EU-parlamenttiin. Kotihoidontuella ei ole mitään tekemistä näiden vaalien kanssa, mutta kuvitellaan nyt sinisilmäisesti, että lähiaikojen kannanotoilla ei ole yritetty kiillottaa eurokilpeä.

Poliitikot kiskovat äänet sieltä, mistä saavat. Lapsiperheet näyttäisivät olevan juuri tällä hetkellä erityisesti keskustan tähtäimessä.

Viime viikolla puolue ilmoitti peruuttavansa kotihoidontukeen kaavaillut muutokset, jos pääsee valtaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Keskusta julistaa, että hallituksen haikailemilla toimilla jakaa tuki tasan isän ja äidin kesken puututaan vanhempien vapauteen päättää siitä, kuinka lastensa hoidon järjestävät.

Kuulostaa hienolta. Pitäähän vanhemmilla olla päätösvaltaa.

Täällä Oulussa kuultiin torstaina, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto asettuu ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Isän pikajunan matkustajat saattavat muistaa, että hänen nimensä on vilahtanut blogissa ennenkin.

Ojalehto käytti vaikutusvaltaansa Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana siihen, että sai osaltaan painostettua Oulun musiikkijuhlat asettamaan Riisuttuna-tanssiteoksen alastonnäytökselle 16 vuoden suositusikärajan. Kerroin asiasta tarkemmin kirjoituksissani Vaarallista kuin porno – päättäjät tuomitsevat tanssiesityksen ennakkoon   ja Kulttuuripedofiilien uhka on torjuttu.

Mutta hetkinen: tässähän nyt riistettiin minulta, perheenisältä, päätösvalta siitä, että vienkö lapseni alasti teatteriin.

Keskusta huutaa siis eduskunnasta, että päätösvaltaa pitää olla ja suurimman piirinsä puheenjohtajan, tuoreen eduskuntavaaliehdokkaan suulla, että eipäs vain pidäkään. Kuinkahan se rupesikin tuntumaan, että noinko tässä kuitenkaan on kyse vanhempien päätösvallasta. Miten ihmeessä minulle uskalletaan ehdottaa päätösvaltaa mistään hoitoasioista, jos en ole kykenevä tekemään oman harkintani mukaan ratkaisua yksittäiseen kulttuuritapahtumaan liittyen?

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen soitti minulle tiistaina. Lienee tässä tapauksessa hyvinkin paikallaan sanoa, että puhelu tuli pyytämättä ja yllättäen. Olin aikaisemmin kysellyt häneltä sähköpostitse, että kuinka tosissaan puolue on valmis sitoutumaan lupaukseensa perua kotihoidontukeen mahdollisesti tulevat muutokset.

Tiilikainen kertoi, että asia ei ole kynnyskysymys tulevissa hallitusneuvotteluissa. Toisin sanoen puolue on valmis muodostamaan myös sellaisen hallituksen, jonka ohjelmaan muutosten peruminen ei kuulu.

Yksin tuollaisen päätöksen peruminen voi olla vaikeaa, ja vaikuttaisi melkoiselta takin kääntämiseltä, jos päätöstä tukeneet puolueet rupeaisivat perumaan ratkaisujaan mahdollisesti jo ennen niiden voimaantuloa.

On siis hyvin mahdollista, että päätöksen nyt vääntäneet puolueet siunaavat sen vaalien jälkeen uudestaan, vaikka eivät hallituksessa enää istuisikaan.

Oli sinänsä miellyttävä yllätys, että Tiilikainen soitti, ja selvitti kyselemiäni asioita niinkin tarkasti. Yleensä poliitikoilta on hyvin hankala saada suoria vastauksia. Varsinkin sähköposti on kehno väline kysymyksille, koska vastaukset – jos sellaisia siis saa – ovat yleensä tarkoin harkittua poliittista liturgiaa. Facebook on hieman parempi alusta, koska se on julkinen, mutta myös se mahdollistaa turhan harkitun ja varovaisen sanojen pyörittelyn.

Mielipidemittausten mukaan suosituimman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla oli siis kuitenkin aikaa ja halua selvitellä puhelimitse monimutkaisia asioita pahaiselle mulukkuemännälle.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajalla Matias Ojalehdolla ei ole aikaa riittänyt vastata vaikkapa yhdellä sanalla yksinkertaiseen kysymykseeni siitä, lähtisikö hän kanssani katsomaan kohutun tanssiteoksen ja keskustelemaan esityksen jälkeen, että mikä kokemuksessa oli niin haitallista, että sen vuoksi piti ruveta holhoamaan.

Ettei menisi ihan keskustan mollaamiseksi, on mainittava, että demareiden kansanedustajalta ja kaupunginvaltuutetulta Tytti Tuppuraiselta ei ole kuulunut myöskään vastausta samaiseen kysymykseen.

Lisäksi olen kotihoidontukikysymyksestä harvinaisen samaa mieltä keskustan kanssa.

Vaalikarjan on kuitenkin syytä olla tarkkana, kun ammunta alkaa. Pöllöt eivät ehkä ole sitä, miltä näyttävät.

———–

Lue myös:
Tiilikainen: Kotihoidontuki ei ole keskustalle kynnyskysymys

Kulttuuripedofiilien uhka on torjuttu

Vaarallista kuin porno – päättäjät tuomitsevat tanssiesityksen ennakkoon