Romppainen, Immonen, Bäckman ja minä: Joron jäljet – rautalankaversio

Jaa kaverilleTilaa Seura

romppainen-immonen-backman-korhonen-joron-jaljet-photo-Polish Ministry of National DefenceViikonloppuinen kirjoitukseni aiheutti keskustelua, arvostelua ja mielipahaa. Viimeistä pahoittelen, muuta en. Avaan näkemyksiäni vielä rautalankaversiolla aiheesta.

Mutta ensin: kerronpa teille tarinan.

Mummoni puoliso löysi vuosia sitten isäni hyllystä videokasetin. Se oli sellainen kolmen tunnin VHS-kasetti. Ennen televisio-ohjelmat piti tallentaa sellaisille, jos ohjelmia halusi katsoa muulloin kuin lähetysaikana.

Oli se niihin aikoihin hankalaa.

Vaan hankalampaa oli ollut kasetin löytäjällä omassa nuoruudessaan. Hän vietti pitkät pätkät parhaista nuoruusvuosistaan sodassa.

Videokasetin etikettitarraan oli kirjoitettu kuulakärkikynällä Emmaa etsimässä. Veteraani innostui. Hänen mieleensä tuli Degtjarjova Pehotnyi -pikakivääri, joka sai sota-aikana lempinimen Emma.

Isäni ei ollut kotona, mutta veteraani ei malttanut mieltään. Hän otti videokasetin lainaan lupaa tai tarkempia tietoja kysymättä.

Hän kohtasi melkoisen pettymyksen, kun tallenne sisälsikin otteita konsertista, jossa esiintyi joukko 80-luvun lopun tunnetuimpia suomalaisia rautalankayhtyeitä.

Tekstisi on kuvottavaa

Ei ole aivan silkkaa sattumaa, että kiväärillä ja suomalaisen rautalankamusiikin tunnuskappaleella on sama nimi. Ase oli saanut liikanimensä, koska sen rumpulipas muistutti äänilevyä, mikä oli tuonut jollekin mieleen 30-luvulla suositun Emma-kappaleen. The Sounds teki vuonna 1963 samaisesta sävelmästä rautalankaversion, joka on edelleen tyylilajinsa tunnusomaisin kappale Suomessa.

Yhteys on siis olemassa, vaikka pikakiväärillä ja konserttitallenteella ei ole sinänsä mitään tekemistä keskenään.

Kirjoitin lauantaina ajatuksista, joita minussa heräsi luettuani keskustelua ja kommentointia, joka liittyi Iltasanomien Laajasalon henkirikosta käsittelevään uutiseen. Lehti kertoi, että Helsingin Kokoomusnuorten toiminnanjohtaja Jukka Romppainen on tunnustanut rikoksen.

jonninjoutavaa

Rakentelin blogipäivityksessäni yksinkertaisen asetelman, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen liitettiin tapaukseen sen vuoksi, että hän on Romppaisen Facebook-kaveri ja Oulusta kuten rikosepäiltykin.

Päätin kirjoitukseni pohdintaan:

Vai onko tämä sittenkin sellainen yksittäistapaus ja yhteensattuma, josta ei voikaan tehdä yleistyksiä, vaikka aasinsiltoja olisi kuinka tarjolla?

Onko sellaisia olemassakaan?

Ajattelin, että tuo olisi riittänyt osoittamaan, että kyhäämäni asetelma kuuluu samaan sarjaan tuulesta temmattuja yleistyksiä ja päätelmiä, joita näkee liki päivittäin, kun ajankohtaisia asioita tulkitaan tarkoitushakuisesti.

Korhonen: Wannabe-hipsteri

Viesti ei mennyt kaikille perille. Kirjoitustani tulkittiinkin kirjaimellisesti. Minun olisi ilmeisesti pitänyt alleviivata vieläkin selvemmin se, mitä halusin kertoa. Tekstiä puitiin ainakin sen kommenteissa, Facebookissa, Twitterissä ja Iltalehden keskustelupalstalla. Sain niskaani lokaa melkein yhtä paljon kuin kesäisestä blogauksestani, joka käsitteli Cheek-ilmiötä.

– Kävin lukemassa Korhosen blogin. Todella ala-arvoinen sepustus, kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps) arvosteli.

Tossavaisen tölväisy löytyy Keski-Suomen Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsenen Janne J. M. Muhosen blogikirjoituksen kommenteista. Muhonen ruoti kirjoituksessaan Kokoomusnuoret ja Jussi Korhonen joron jäljillä? minun tekstiäni hyvin kriittisesti mutta asiallisesti.

Hän esittää minulle suoran kysymyksen:

– Mitä asiaa sinä ajat lainaamalla Bäckmania, politisoimalla koko asian ja tekemällä omia jatkohavaintojasi, jotka myötäilevät arvon dosenttia Bäckmania, joka vihjasi russofobiaan tai rasismiin, ja liittämällä keskusteluun murhaajan Facebook-kaveri Immosen?

Minä ajan sillä takaa juuri sitä, mitä Muhosenkin lainaamassa kommentissani kirjoitin:

Tekstin piti yhdellä tasolla havainnollistaa sitä, kuinka asioita yhdistellään tarkoitushakuisesti, monesti epäreilusti ja ennen kaikkea hyvin absurdistikin toisiinsa poliittisten tai muiden tavoitteiden ajamiseksi.

Muhosen mukaan minä politisoin Laajasalon henkirikoksen, vaikka politisointi tapahtui jo paljon ennen kuin minä asiaan kajosin. Juttu lähti lentoon heti, kun kävi ilmi, että rikoksen tunnustanut on vaikutusvaltaisessa asemassa Kokoomusnuorissa.

Varsinkin dosentti Johan Bäckman riensi ottamaan tapauksesta kaiken irti. Bäckmanin Facebook-sivuille sateli jatkuvasti päivityksiä, joissa syytettiin koko pääministeripuoluetta melkolailla suoraan poliittisesta murhasta. Dosentti elämöi siihen malliin, että huuto kuului taatusti Mainilaan saakka. Meteli loppui tai ainakin taukosi vasta, kun hänen Facebook-sivunsa yllättäen suljettin.

Edes yhteys perussuomalaisiin ei ole minun keksintöni. Tapasin useamman eri henkilön toimesta tehtyjä rinnastuksia ennen kuin rupesin kirjoittamaan.

Minun tarkoitukseni tosin ei ollut nostaa perussuomalaisia puolueena edes esimerkin asemaan. Minun mielestäni yksittäisen henkilön – tässä tapauksessa kansanedustaja Olli Immosen – mainitseminen ei tarkoita samaa kuin koko puolue. Aivan samalla tavalla hölmöä  on yleistää nyttemmin vangittu murhaepäilty Jukka Romppainen edustamaan järjestöään tai puoluettaan.

Tällaisten yhteyksien rakenteleminen on naurettavaa.

Lähestymiskulma suorastaan sairas

On aivan selvää, että yksittäisen ihmisen tekoja ei voida panna kenenkään muun piikkiin, vaikka hän sattuisi olemaan jonkin järjestön jäsen.

Monesti sellainen on kuitenkin kätevää. Tämän dosentti Bäckman osoitti jälleen erinomaisen todeksi. Hänen ajamaansa asiaan kaikki russofobiaan viittaavakin sopii oikein hyvin. Tällaiset yksittäistapaukset palvelevat Vladimir Putinin Venäjän sisä- ja ulkopoliittisia etuja.

Venäläisiä vastaan minulla itselläni ei ole mitään, mutta Vladimir Putin on mielestäni verenhimoinen despootti, kuten jo viime keväänä kirjoitin. Hänen pyrkimyksiään minulla ei ole mitään intressejä edistää.

Monet kirjoitustani kauhistelleet ovat syyttäneet minua siitä, että yhdistän perussuomalaiset aiheettomasti rikokseen.

En yhdistä puoluetta, mutta kansanedustaja Olli Immosen yhdistän – täysin aiheettomasti. Ja juuri se on koko jutun juju. Aivan kuten Bäckman yrittää tehdä kokoomuksesta puolueena venäläisiä murhaavan järjestön. Ei niin kerrassaan mitään tolkkua.

Henkilönä Immonen sopi sepittämääni esimerkkiin, koska hänellä on sopivan epämääräinen yhteys epäiltyyn, ja hän sattuu samalla olemaan muuten ajankohtainen julkisuuden henkilö. Yksittäisen edustajan nimen mainitseminen riitti kuitenkin siihen, että minun tulkittiin hyökänneen koko puoluetta vastaan.

Ei ole mitään syytä epäillä, että Olli Immosella tai hänen kauttaan perussuomalaisilla yleisemmin olisi sen enempää yhteyttä Laajasalon murhaan kuin nykyään hyvin suositulla ruotsalaisella The Sounds -yhtyeellä on tekemistä venäläisen pikakiväärin kanssa, vaikka bändillä onkin sama nimi kuin yhtyeellä, joka levytti kappaleen, joka oli versio sävelmästä, jonka mukaan ase sai liikanimensä.

Käsittämätöntä, jos joku tuollaisesta roskasta maksaa.

Tulin saamastani palautteesta päätellen ilmeisesti loukanneeksi kirjoituksellani ihmisiä. Liitin jo kirjoituksen perään pahoitteluni. Pahoittelen edelleen.

Sitä en pahoittele, että juttu herätti keskustelua. Jos olisin kirjoittanut, että hyi hyi, ei saa yleistää, ei sitä kukaan olisi lukenut tai siitä mitään oppinut. Nyt päästiin asian ytimeen, vaikkakin eri tavalla kuin olin ajatellut.

Väärinkäsitysten välttämiseksi veisaan saman virren vielä rautalankaversiona:

• Kirjoitukseni käsittelee ajankohtaisen tapahtuman kautta ilmiötä, jossa joihinkin tahoihin liitetään aiheettomasti syyllisyys tai vihjaus syyllisyydestä.

• Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että Olli Immonen, perussuomalaiset, kokoomus tai kokoomusnuoret olisivat millään tavalla syyllisiä tai muutenkaan kytköksissä Laajasalon henkirikokseen.

• Olli Immonen valikoitui esimerkkiin, koska hän on aktiivisen poliittisen toimintansa vuoksi juuri nyt ajankohtainen julkisuuden henkilö, ja hänellä on sellainen mitätön yhteys rikoksesta epäiltyyn, että hän sopi esimerkkiini.

• En pidä perussuomalaisista puolueena, mutta en toisaalta tykkää juuri muistakaan. Arvostelen niitä kyllä mielelläni ja usein, mutta tällä kertaa se ei ollut jutun juusto.

• Kenenkään Facebook-kavereista ei voi päätellä yhtään mitään.

• Kenenkään asuinpaikasta tai kotipaikkakunnasta ei voi päätellä muuta kuin sen, missä henkilö asuu tai on asunut.

• Jäsenyys puolueessa tai jossakin järjestössä kertoo vain, että henkilö on sellaisen jäsen.

• Vladimir Putin on verenhimoinen diktaattori, jonka etuja en halua edistää.

Teksti on sian-vittua

Vaikka kiväärillä ja rauntalankakappaleella on sama nimi, niillä ei ole muuta yhteistä. Minäkään en ole lastenlääkäri tai rullalautailija, vaikka jotkut toiset Jussi Korhoset ovat. Minä en myöskään ole vastuussa mistään kaimojeni tekemisistä – hyvistä tai huonoista.

Minä en myöskään suostu ottamaan kontolleni kenenkään toisen oululaisen, valkoihoisen, miehen, heteron tai kenenkään muunkaan jotenkin minun kanssani samanlaisen tekemisiä. Puhumattakaan sitten niistä, joihin minulla on vielä nimellisempi yhteys.

Eikä pitäisi muidenkaan.

Kenenkään ei pitäisi myöskään tällaisia syytöksiä esittää. Me olemme yksilöitä ja yksilöinä vastuussa itsestämme.

Vaikka joku perussuomalainen olisi rasisti, se ei tarkoita, että kaikki perussuomalaiset olisivat. Vaikka Isis syyllistyy julmuuksiin, se ei tarkoita, että kaikki muslimit tekisivät niin. Kaikki dosentit eivät kampanjoi Putinin puolesta, kaikki venäläiset eivät ole diktaattoreita, kaikki kokoomuslaiset eivät ole tappajia ja kaikkea ei voi päätellä sirpaleisista tiedoista.

Mummoni puoliso oppi, että Emmaa voi etsiä myös 60-lukulaisesta musiikista. Hän ei pitänyt rautalangasta eikä lainannut videokasettia enää toista kertaa. Luulen, että tämä kirjoitus ei selvennä mitään niille henkilöille, jotka oikein haluavat nähdä minut persuvastaisuuden ilmentymänä.

Tarkoitushakuinen tulkitseminen ei ole kuitenkaan lopulta kenenkään tai minkään etu.

*************

Tässä yhteydessä lienee paikallaan myös muistuttaa, että minä en ole Kaksplussan toimittaja. Olen freelance-kirjoittaja, jonka blogi sattuu olemaan Kaksplussan nettisivuilla. Muuta tekemistä minulla ei ole lehden, sen nettisivujen tai niiden kustantajan kanssa. Kirjoitukseni eivät edusta kenenkään muun kuin itseni kantaa.

Tästä tarinasta on vielä minun osaltani yksi luku kertomatta. Toivon, että kukaan ei tapa ketään tai aiheuta muutakaan kohua, jotta voin viimeisen osan kirjoitettuani viimein tarinoida taas jostakin muusta. Ja jos ei minua tee mieli miellyttää, niin jättäkää tappamatta edes sen vuoksi, että se on väärin.

*************

Mikäli joku haluaa, että vastaan johonkin kysymyksiin, kehotan jättämään viestin sitä koskevan kirjoituksen kommentteihin, lähettämään sähköpostia tai ottamaan yhteyttä Facebookin tai Twitterin välityksellä. Muuten vaatii vähän tuuria, että huomaan kysymykset.

*************

Tekstin lomaan ripotellut kommentit on poimittu minua tai kirjoitustani koskevista keskusteluista. Kiväärin kuva:  Polish Ministry of National Defence.

Lue myös:

Bäckman: Venäläisviha kokoomuspomon tunnustaman henkirikoksen motiivi?
Putinin koirat
Surman tunnustaneen irvokas runo: Valtio pakottaa tappamaan
Vihaatko sinäkin Cheekiä?
Venäjä hyökkää Suomeen
Uljaampi uusi maailma vaatisi vallankumouksen
Emmaa etsimässä YouTubessa

Aiheesta internetissä:

Iltasanomat: Nuorta kokoomuspomoa vaaditaan vangittavaksi Laajasalon murhasta
Kirjoitustani koskeva keskustelu Iltalehden nettisivuilla
Janne J. M. Muhonen: Kokoomusnuoret ja Jussi Korhonen joron jäljillä?
Verkkomedia: Dosentti Johan Bäckmanin facebook-tili suljettiin

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

X