Keskustan Kärnä: Päivähoitoryhmien kokorajat pois
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä antaisi päiväkotien ryhmäkokojen kasvaa hallitsemattomasti kokonaan ilman sääntelyä.
Kärnä peräänkuuluttaa normien purkamista siten, että vastuu ryhmäkokoasiasta kaatuisi kuntien niskaan. Hän poistaisi päivähoitoasetuksesta lasten ja henkilökunnan välistä suhdelukua määrittävät numerot.
– Mielestäni olisi parasta kirjata asia muotoon ”riittävä määrä hoitajia suhteessa lasten määrään, ikään ja kehitystasoon”, Kärnä kirjoitti torstaina Facebookissa.
Sitä Kärnä ei kerro, kuinka tuo riittävä määrä hoitajia määriteltäisiin. Käytännössä kunnille tulisi siis vapaus paisuttaa ryhmät niin suuriksi kuin ne haluavat. Sekin jäi epäselväksi, olisiko Kärnän mallissa kunnilla mahdollisuus olla kokonaan osoittamatta ryhmiin hoitajien lisäksi myös korkeammin koulutettuja ja hoitajia korkeampaa palkkaa saavia lastentarhanopettajia.
Hallitus aikoo nostaa nykyistä päivähoidon lasten ja henkilökunnan välistä suhdelukua niin, että jatkossa yli kolmevuotiaita lapsia voisi olla nykyisen seitsemän sijasta kahdeksan yhtä lastentarhanopettajaa tai hoitajaa kohtaan.
Keskiviikkona tuhannet ihmiset eri puolilla Suomea osoittivat mieltä hallituksen aikeita vastaan. Useat ovat olleet sitä mieltä, että kasvavat ryhmäkoot tappavat varhaiskasvatuksen ja tekevät päiväkotien työntekijöistä lapsivarastojen vartijoita. Kommentillaan Kärnä räkii päin laadukasta varhaiskasvatusta puolustaneiden naamoja.
Kärnä kertoo Facebook-päivityksessään, että pitää huolta päivähoitoryhmien kasvattamisesta liioiteltuna. Asiaa havainnollistaakseen hän muistelee kaiholla omia päiväkotiaikojaan.
– Ollessani itse kunnallisessa päivähoidossa vuonna 1986, sai yksi hoitaja hoitaa enintään 20:tä 3-6 vuotiasta lasta tai 12:sta alle tämän ikähaarukan olevaa lasta. Tarkoittaako tämä sitä, että olen saanut aikanaan huonoa hoitoa? Vastaan itse kysymykseen ja totean, että ei tarkoita.
Mikko Kärnä jättäisi nyt tehdyn ryhmäkokojen kasvattamisen mahdollistavan päätöksen seurausten arvioimisen myöhemmäksi.
– Kipeä päätös tämäkin on, mutta uskon että sen kanssa voidaan aidosti elää. Jos ei voida kun on kokeiltu, niin päätetään sitten uudestaan tarvittaessa.
Nähtävästi Kärnän mielestä asiaa joutaa miettimään uudestaan sitten, jos ja kun vahinko tapahtuu.
Kärnä siis myöntää, että aikeissa on suorittaa ihmiskoe pienillä lapsilla – koe, jonka lopputuloksista ei ole kuin arvailua. Ilmeisesti hänen näkemyksensä mukaan on oikeutettua katsoa koemielessä, kuinka lapset pärjäävät paisuvien ryhmien ahtauttamissa tiloissa väsyvän henkilökunnan hoteissa. Nähtävästi Kärnän mielestä asiaa joutaa miettimään uudestaan sitten, jos ja kun vahinko tapahtuu.
Kärnän tavoitteena vaikuttaisi olevan myös lisätä eriarvoisuutta eri kunnissa asuvien lasten kesken: rikkaan pitäjän piltti ansaitsisi paljon huomiota pienessä ryhmässä, kun taas köyhän kunnan kasvatti saisi hakea paikkansa kyynärpäätaktiikalla vuosikymmenten takaisen mallin mukaan kasatuissa mammuttiryhmissä.
Keskustassa ovat vallalla kylmät ja kovat arvot. Jäätävä henki on enemmän kuin valmis uhraamaan lapset. Tässä valossa ei voi välttyä ajatukselta, että pienimpiin ja avuttomimpiin kohdistuva kuritus ei ollut vielä tässä.
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa