Antti Rinne on mörkö

10.11.2015 07.28

(Päivitetty: 27.03.2017 10.40)

Teksti:

Jussi Korhonen

Juha Sipilällä on kortti, jolla kiukuttelevat kokoomuslaiset saa peloteltua ruotuun.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) survoi Antti Rinteen kuvalla varustettua valttikorttia vilauttamalla puolueensa pitkään haikaileman maakuntamallin niskoittelevan kokoomuksen kurkusta alas, vaikka tarkoitus oli päättää vain sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Uuden hallituksen alkutaipaleella Rinne oli liki näkymätön. Nyt oppositiojohtajasta on kasvanut mörkö, jota kokoomus pelkää.

Kokoomus taipui hallituskriisiksi syvenneissä neuvotteluissa hyväksymään tavoittelemansa viiden sote-alueen sijasta kolminkertaiseen määrään alueita. Kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok) mielestä tämä oli hyvä saavutus siihen nähden, että vain noin 20 prosenttia kansanedustajista on kokoomuslaisia.

Eräs taipumiseen pettynyt kritisoi Mykkäsen Facebook-päivityksen kommenteissa puolueen ratkaisua. Pettyneen mielestä kokoomuksen olisi tullut pitää päänsä.

– Miksi ette sanoneet että ”ei käy”. Mitä sitten jos olisi tullut uudet vaalit? hän kysyi.
– Punamulta, Mykkänen vastasi.

Raha seuraa potilasta -malli on esitelty palkkiona, jonka kokoomus sai kompromissista. Todellisuudessa asia jäi pahoin auki. Ainoa todellinen palkkio sote-sovusta kokoomukselle oli saada pitää paikkansa hallituksessa. Kai Mykkäsen lyhyt tokaisu puki kokoomuksen antautumiseen taustan: sote-aluekiistan häviämistäkin suurempi uhka kokoomukselle on SDP.

Tappio tai iso tappio

Raha seuraa potilasta -malli jäänee kokoomuksen näkökulmasta torsoksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen tuskin onnistuu tällä vaalikaudella puolueen tavoitteiden mukaisesti.

Hallituksen kannatus on heikko, eikä laajaa vastustusta herättävä julkisten sote-palvelujen romuttaminen tässä tilanteessa käy. Tämä olisi erityisen tuhoisaa kolmannelle hallituspuolueelle perussuomalaisille, jonka kannatus on jo muutenkin syöksynyt alempaan keskiluokkaan. Myös päähallituspuolue keskustan kannattajissa on edelleen hyvinvointivaltiota haikailevia.

Kokoomuksen on nyt tyydyttävä ottamaan se, mitä otettavissa on.

Hallituksen hajoaminen johtaisi todennäköisesti uusiin vaaleihin. Nykyisillä kannatuslukemilla SDP nousisi kamppailemaan tasaväkisesti keskustan kanssa pääministerin paikasta. Kokoomus häviäisi ja ajautuisi oppositioon. Edellisen vaalikauden taisteluarvet ovat vielä niin kipeät, että kokoomus ja demarit eivät mahdu samaan hallitukseen.

SDP on vastustanut kiivaasti monia nykyhallituksen päätöksiä. Ay-puolueen mainetta kantavat sosialidemokraatit ovat olleet etenkin yleissitovien työehtosopimusten romuttamista vastaan. Kokoomuksen ja keskustan yhdessä junailema valtion ja työmarkkinaosapuolien yhteisesti sorvaamiin ratkaisuihin perustuvan järjestelmän alasajo ei toteutuisi, jos ay-jyrä Antti Rinteen johtama SDP olisi hallituksessa.

Tämä olisi kokoomukselle vielä suurempi tappio kuin sote-sotkussa kärsitty nöyryytys. Uudet vaalit veisivät kokoomukselta myös mahdollisuuden kyykyttää työläisiä.

Pienin askelin

Sote-ratkaisun sinetöimä maakuntamalli siirtää pysyvästi merkittävää valtaa keskustalle, mutta se on kokoomuksen näkökulmasta hyväksyttävä hinta. Jos maakuntamalli on keskustan pitkäaikainen strateginen tavoite, on elinkeinoelämän määräysvallan kasvattaminen kokoomukselle vähintään yhtä tärkeä asia. Tämä on se tavoite, jota kokoomus pystyy edistämään parhaiten yhteistoiminnassa Sipilän keskustan kanssa.

Keskusta voisi kulkea kohti maakuntamallin kaltaisia tärkeitä tavoitteitaan myös SDP:n kanssa muodostettavassa punamultahallituksessa. Uudet vaalit eivät näin ollen olisi keskustalle niin suuri uhka kuin kokoomukselle.

Perussuomalaiset on hallitussirkuksessa statisti. Se on strategisen tavoitteensa jo saavuttanut. Sen päämääränä on ollut päästä valtaan, ja nyt kun sitä valtaa on, puolueen tehtäväksi on paremman tähtäimen puutteessa jäänyt pitää vain vallasta kiinni.

Hallituspaikka itsessään on perussuomalaisille arvokas. Tämän osoittaa eritoten se, että puolue on alistunut mukisematta ratkaisuihin, jotka ovat romauttaneet sen kannatuksen. Uudet vaalit syöksisivät perussuomalaiset pikkupuolueiden joukkoon. Puheenjohtaja Timo Soini saisi ministeripestistä luopuminen lisäksi todennäköisesti kenkää rakentamansa puolueen johdosta. Perussuomalaisille kelpaa lähes mikä vain, kunhan se vain saa pidettyä riveissään kytevän avoimen kapinan edes auttavasti aisoissa.

Juha Sipilä kiskoo naruja

Sote-sotkun synnyttämä hallituskriisi osoittaa, että langat ovat nyt tiiviisti Juha Sipilän ja keskustan hyppysissä. Hallituskolmikosta sillä on vähiten hävittävää. Nurinkurista sinänsä, mutta pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on Sipilän vallan tärkein pönkittäjä.

Tekemällä selväksi, että keskusta voisi toimia myös demareiden kanssa, keskusta asettaa hallituskumppaninsa tilanteeseen, jossa niillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin totella tai painua sivuraiteille. Sipilän saneluun suostumalla ne pystyvät saamaan äänensä kuuluviin edes joissakin asioissa.

Samalla Antti Rinne on noussut jopa merkittävämpään asemaan kuin mihin hän ylsi lyhyen valtiovarainministerikautensa aikana. Rinteestä on tullut todellinen vaihtoehto. Hän on kasvanut puolessa vuodessa oppositiojohtajaksi. Antti Rinne on mörkö, jolla kiukuttelevat kokoomuslaiset pelotellaan ruotuun.

Kuva: Rajaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: Teemu Rajala. CC BY 4.0.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.