Miten ajoissa pitää hakea työeläkettä?

• Mitä pitää ottaa huomioon talon myynnissä? Mikä on tarjouskauppa, myynti-ilmoitusten MH ja VH, entä kiinteä hinta? Mitä taas pitää tietää, kun ostaa rivitalokaksion?

omakotitalon myyjällä on lain mukaan laaja tiedonantovelvollisuus itse rakennuksesta, tontista ja myös alueesta, jolla kiinteistö sijaitsee. Kiinteistönvälittäjä ja kuntotarkastaja vastaavat vain siitä, että he tekevät työnsä ammattitaitoisesti. Jos myyjä on yksityishenkilö, hänellä on vastuu omakotitalon virheestä viiden vuoden ajan, rakenteidenkin virheistä, vaikka ei olisi edes tiennyt niistä.

Lista talon myynnissä ja rivitalokaksion ostamisessa huomioon otettavista asioista on niin pitkä, että suosittelen perehtymään esimerkiksi Kuluttaja- ja kilpailuviraston verkkosivuihin, asiaa koskevaan kirjallisuuteen tai ottamaan yhteyttä kiinteistönvälittäjään. Hän tietää myynnin ja ostamisen muodollisuudet ja käytännön.

Tarjouskauppa on eräänlainen asuntojen huutokauppa, jossa ostajien tarjousten tulee aina olla korkeampia kuin myyjän ilmoittama lähtöhinta. Se sopii esimerkiksi kohteelle, joka on hyvin haluttu tai jolle on harvinaisuutensa vuoksi vaikea määrittää hintaa.

Tällaisen myyntitavan toi markkinoille muuan asunnonvälitysketju vuonna 2007. Myöhemmin muut välittäjät ovat seuranneet perässä.

Nykylainsäädäntö ei tunne tarjouskauppaa. Sen erityispiirteet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet perinteistä kaupankäyntitapaa ongelmallisemmaksi. Siksi kuluttaja-asiamies ei ole nähnyt syytä kieltää tarjouskauppaa.

MH eli myyntihinta on se, mitä myyjä pyytää asunnostaan. Hänen ei kuitenkaan ole pakko myydä asuntoaan ilmoitetulla myyntihinnalla tai edes kalliimmalla. Vaikka hän ei myisikään asuntoa, hän on velvollinen kuitenkin maksamaan välityspalkkion, jos asiakas tarjoaa asunnosta täyttä myyntihintaa ja jos välityssopimuksessa sovitut hinta- ja muut ehdot täyttyvät.

VH eli velaton hinta on velkaisen asunnon oikea hinta: se sisältää myyntihinnan lisäksi myyjän velkaosuuden yhtiölainasta, joka siirtyy ostajalle. Ilmoituksessa pitää ilmoittaa velaton hinta, jos se poikkeaa myyntihinnasta.

Kiinteä hinta taas esimerkiksi kiinteistönvälityksessä tarkoittaa, että välityspalkkiosumma pysyy samana, vaikka työhön käytetty aika tai kustannukset muuttuisivat.

Rivitalokaksion ostajasta tulee yhtiön osakas eli ostaja ottaa kerrostalo-osakkaan tavoin vastatakseen yhtiöön kohdistuvista velvoitteista.

Vaikka asunto-osakkeen myyjällä on vastuu virheistä kahden vuoden ajan, ostajalla on velvollisuus tutustua huolellisesti myytävän kohteen kaikkiin asiakirjoihin ja itse kohteeseen.

Myöhemmin ei voi vedota seikkaan, jonka ostajan oletetaan tienneen ennen kaupantekoa. Vaadi rivitalosta muun muassa kuntotarkastus ja/ tai kosteusmittaus kylpyhuoneesta. Katso rivitalo-osakkeen käyttökustannukset sekä selvitä, mitä lähistölle on kaavoitettu.

Mieti myös, pystytkö hoitamaan pihan kesät talvet, jos talossa ei ole huoltoyhtiötä.

• Milloin ennen eläkeiän täyttymistä pitää hakea työeläkettä?

Eläkettä olisi hyvä hakea noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.

Sitä ennen on irtisanouduttava töistä. Tuolloin sovitaan työsuhteen päättymispäivä ottaen huomioon irtisanomisaika. Irtisanoutumispäivä kannattaa ajoittaa kuukauden loppuun, sillä eläkettä ei koskaan aleta maksaa kesken kuukautta.

Hakemus ulkomaan työeläkkeestä taas kannattaa laittaa vireille korkeintaan vuotta aiemmin ennen haluttua eläkkeen alkamisaikaa. Käsittelyaika voi olla ulkomailla pidempi.

Työ-, työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä sekä ulkomaan työeläkettä (EU/ETA- ja niistä maista, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus) voi hakea joko paperi- lomakkeella tai verkossa. Sähköisen hakemuksen voit täyttää joko oman eläkelaitoksen verkkopalvelussa tai työeläke.fi-palvelussa. Tosin se on mahdollinen vain Suomessa asuvalle, ja tarvitset siihen pankkisi verkkopalvelutunnukset ja IBAN-tilinumerosi.

Eläkehakemuksen voi jättää mihin tahansa yksityisen tai julkisen alan työeläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, Kelan palvelupisteeseen tai Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamiehelle.

• Olen eronnut tyttäreni isästä. Ex-miehelläni ei ole muita sukulaisia. Jos hän kuolee, kuka hoitaa hautaamiset ja perunkirjoitukset?

Ymmärrän, että asia askarruttaa. Yleensä hautajaiset järjestää leski tai rintaperillinen, joka on pesän osakas. Tässä tapauksessa tyttäresi, jos hän on täysi-ikäinen isänsä kuollessa. Jos hän taas on alaikäinen, saatat joutua lapsesi edunvalvojana järjestämään entisen puolisosi hautajaiset ja kaiken muun.

Niin kurjalta kuin se kuulostaakin, en menisi hautaustoimistoon ottamatta selville, onko pesässä varoja hautaukseen. Jos tyttäresi on alaikäinen isänsä kuollessa, saat hänen edunvalvojanaan pankkitiedot perunkirjoitusta varten. Ellei vainajalla ole varoja, hautajaiset maksaa tilaaja.

Jos vainajalla ei ole varoja hautajaisiinsa, eivätkä omaisetkaan halua tai pysty niitä maksamaan, hautajaiset järjestää ja laskut maksaa vainajan kotikunta, käytännössä sosiaalitoimi, jos omaiset niin tahtovat.

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta. Siitä vastaa ensisijaisesti kuolinpesän osakas. Jos vainajalle ei löydy pesänhoitajaa, joka huolehtisi hautauksesta ja perunkirjoituksesta, sosiaalitoimi, poliisi tai muu taho voi pyytää käräjäoikeutta määräämään kuolinpesälle toimitsijan.

Tämä vastaa mahdollisen testamentin etsimisestä ja perukirjan teettämisestä. Verottaja tai velkojakin voi käynnistää joitain pesänselvitystoimenpiteitä.

Jossittelu jää pois, jos henkilö on tehnyt Suomen Hautaustoimistojen Liiton kehittämän hautaustestamentin. Siinä hän voi määrätä hautajaistensa järjestämisestä yksityiskohtineen ja vaikka maksaakin ne ennakkoon. Rahat talletetaan tilille, josta hautaustoimisto nostaa aikanaan hautajaisiin tarvittavat varat.

Asiantuntijat: apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko Kilpailu- ja kuluttajavirasto, myyntineuvottelija, KiAT Annis Viljander Kiinteistövälitys Kodista Oy, yhteyspäällikkö Tiina Kalske ja tiedottaja Kimmo Kontio Eläketurvakeskus, lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö, varatuomari Hilkka Salmenkylä Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky ja Jyväskylän kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitinen.

Viva 8/2016