Kruunajaiset pähkinänkuoressa - entä miksi perinteestä luovuttiin muissa hoveissa?

Kuningas Charles ja kuningatar Camilla kruunataan lauantaina 6. toukokuuta. Millaisesta tilaisuudesta oikeastaan on kysymys? Entä miksi perinteestä on luovuttu muissa Euroopan hoveissa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuningas Charles ja kuningatar Camilla kruunataan 6. toukokuuta Westminster Abbeyssa.

Kuningas Charles ja kuningatar Camilla kruunataan lauantaina 6. toukokuuta. Millaisesta tilaisuudesta oikeastaan on kysymys? Entä miksi perinteestä on luovuttu muissa Euroopan hoveissa?
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikaela Larsson

Kuningas Charlesin ja kuningatar Camillan kruunajaiset ovat jo aivan nurkan takana. Tiedämme jo paljon päivän yksityiskohdista, mutta millainen tilaisuus kruunajaiset oikeastaan ovat ja miksi muut Euroopan hovit ovat luopuneet perinteestä?

Kruunajaiset pähkinänkuoressa

Kruunajaiset eri muodoissaan ovat ikivanha perinne, joka tunnetaan monissa eri kulttuureissa. Britanniassa se on vahvasti kristillinen seremonia, jossa uusi hallitsija kruunataan osana eukaristiaa eli ehtoollista. Hallitsija ikään kuin astuu virkaansa muodollisesti.

Lähes kaikki brittimonarkit on kruunattu, mutta seremonialla ei ole laillista merkitystä

Vuonna 1066 kuolleen Edvard Tunnustajan valtakautta seurasi perimyskiista, jonka voittaja Vilhelm Valloittaja päätti lujittaa valtaansa symbolisesti valitsemalla paikaksi Edvardin hautakirkon. Tästä alkoi Westminster Abbeyn historia kruunajaisten näyttämönä.

Kruunajaisissa hallitsija antaa lupauksia sekä Jumalalle että palvelemalleen kansalle. Seremonia todella on ytimeltään uskonnollinen: hallitsijan kruunaa Canterburyn arkkipiispa, ja kirkossa tapahtuvan toimituksen pyhin osuus ei ole itse kruunaaminen, vaan hallitsijan voitelu. Kruunaamista seuraa ehtoollinen.

Seremonian pohjalla on tavallisten jumalanpalvelusten kaava, ja näin ollen kruunajaistoimituksessa on monia suomalaisissa kirkoissakin kuultuja elementtejä.

Kuningatar Viktorian kruunajaiset vuonna 1838 sir George Hayterin maalaamana.

Kuningatar Viktorian kruunajaiset Westminster Abbeyssa vuonna 1838 sir George Hayterin maalauksessa. © Royal Collection Trust

Tapahtumalla on kuitenkin myös maallisempi puoli: se on tilaisuus juhlia uutta hallitsijaa, mikä ei olisi sopivaa heti edeltäjän kuoleman jälkeen. Kruunajaiset kaikessa spektaakkelimaisuudessaan tarjoavat myös “sirkushuveja” kansalle.

Lue myös: Kelpaisiko kyyti? Neljä tonnia painavat kultaiset vaunut saavat paraatipaikan Charlesin kruunajaisissa

Lähes kaikki brittimonarkit on kruunattu, mutta seremonialla ei ole laillista merkitystä. Kruununperijä nousee valtaan heti hallitsijan kuoltua, ja esimerkiksi ennen kruunajaisiaan vallasta luopunut Edvard VIII oli ihan oikea kuningas siinä missä edeltäjänsä ja seuraajansakin.

Kruunajaisten suunnittelusta vastaa jaarlimarsalkka (engl. Earl Marshal). Perinnöllinen virka on ollut hovin mukaan Norfolkin herttuoiden hallussa vuodesta 1386.

Miksi muut hovit ovat luopuneet kruunajaisista?

Nyky-Euroopassa Britannia on kruunajaisperinteensä kanssa yksin. 1900-luvulla lakkautettiin useita monarkioita, ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten demokratian ja tasa-arvon kehitys, saivat jäljelle jääneet hallitsijat modernisoimaan hovejaan.

Esimerkiksi vuonna 1905 itsenäistyneessä Norjassa ensimmäinen hallitsijapari Haakon VII ja kuningatar Maud vielä kruunattiin vanhan tottumuksen mukaan. Vain kaksi vuotta myöhemmin naapurimaa Ruotsissa valtaan noussut Kustaa V ei kuitenkaan kokenut kruunajaisten sopivan ajan henkeen. Kustaa halusi muutenkin karsia hovin seremoniallisuutta.

Itsenäisen Norjan ensimmäisen hallitsijaparin kruunajaiset vuonna 1906 jäivät toistaiseksi myös maan viimeisiksi.

Norjan kuningas Haakon VII:n ja tämän brittiläisen puolison kuningatar Maudin kruunajaiset vuonna 1906 olivat toistaiseksi viimeiset Pohjoismaissa nähdyt kruunajaiset. © Peder O. Aune / The Royal Court Archives

Norjassakin vaatimus kruunajaisista poistettiin laista vain muutama vuosi itsenäistymisen jälkeen, ja seuraavat hallitsijat ovat jättäneet ne suosiolla väliin. Kaikissa monarkioissa ei välttämättä ole kruunajaisia koskaan järjestettykään.

Euroopassa onkin siirrytty maallisempiin virkaanastujaisiin, joita olemme viime vuosikymmeninä nähneet Luxemburgissa, Monacossa, Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa. Brittihovin kaltaista ylenpalttista mahtipontisuutta niissä ei ole, mutta usein hallitsija antaa juhlallisen valan tai vakuutuksen parlamentille ja kansalle.

X