Mystinen hovi - miten kuningashuoneita käytännössä operoidaan?

Kuninkaallisista puhuttaessa monet asiat laitetaan hovin piikkiin, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Viimeisessä blogipostauksessaan Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson esittelee monarkian kulisseja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tukholman kuninkaanlinna on Ruotsin hovin keskus.

Kuninkaallisista puhuttaessa monet asiat laitetaan hovin piikkiin, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Viimeisessä blogipostauksessaan Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson esittelee monarkian kulisseja.
Teksti:
Mikaela Larsson

Kuninkaallisista puhuttaessa termi “hovi” toistuu usein: hovi ilmoitti, hovissa on päätetty, hovi haluaa… Kuninkaallisbloggaajana syyllistyn tähän usein itsekin, helpottaahan se kirjoittamista. Termi vain on aika epämääräinen. Kuka tai ketkä ovat hovi ja millaista valtaa hovi käyttää?

Monarkioilta odotetaan yhä enemmän läpinäkyvyyttä. Ilman poliittisia valtaoikeuksiakin kuninkaalliset ovat merkittäviä vallankäyttäjiä: maansa keulakuvia, yhteiskunnallisia vaikuttajia, valtavien omaisuusvirtojen hallitsijoita ja kulttuuriperinnön vaalijoita.

Kansan on näin ollen perusteltua tietää, miten instituutiota johdetaan. Erityisesti kriisin hetkellä päätöksenteko palatsien sisällä nousee tikunnokkaan, eikä aina ole täysin selvää, miten päätökset syntyvät.

Mikä on kuninkaallinen hovi?

Nykyisin hovista puhuessamme tarkoitamme hallitsijan ja kuningasperheen toimintaa, residenssejä ja taloutta pyörittävää organisaatiota ja siellä työskenteleviä ihmisiä.

Tyypillisesti hovi vastaa kuninkaallisten työtehtävien ja niihin liittyvien tilaisuuksien järjestämisen lisäksi myös esimerkiksi hovitalleista, palatseista sekä kuninkaallisesta irtaimistosta, mahdollisesti myös turvallisuudesta ja palatsien matkailutoiminnasta.

Hoveissa tarvitaan monenlaista osaamista: viestinnän, HR:n, diplomatian ja talouden ammattilaisten lisäksi kuninkaallisten palveluksessa työskentelee myös mm. kuljettajia, konservaattoreita, kokkeja, siivoojia ja puutarhureita.

Pohjoismaissa Ruotsin hovi työllistää noin 300, Norjan noin 150 ja Tanskan noin 130 henkilöä.

Tammikuussa 2022 Business Insider laski edesmenneen kuningatar Elisabetin henkilöstön kooksi 1133 työntekijää, pois lukien muun perheen työntekijät sekä yksityisvaroista maksetut alaiset. Hovi kommentoi raportin olevan virheellinen, mutta ei korjannut esitettyjä lukuja tai antanut lisätietoa. Läpinäkyvyys ei siis ole samalla tasolla kaikkialla.

Hovi jakautuu pienempiin yksiköihin

Hovit jakautuvat pienempiin yksiköihin, mutta organisaatiorakenne vaihtelee maittain. Yhteistä on se, että koneiston tulee toimia jatkuvasti kuin rasvattu.

Ruotsin hovi muodostuu kuninkaallisesta hovikunnasta sekä linnahallinnosta. Ensimmäiseen lukeutuvat valtakunnanmarsalkan virasto, tiedotusosasto ja hovimarsalkan virasto. Talousesinekamari ja käskynhaltijan virasto kuuluvat linnahallintoon.

Ruotsin hovi:

  • Valtakunnanmarsalkan virasto: yhteistyö hallituksen ja valtiopäivien kanssa, hovin taloudenpito ja henkilöstöasiat.
  • Tiedotusosasto: tiedottaminen ja mediasuhteet.
  • Hovimarsalkan virasto: kuningasperheen työtehtävien suunnittelu ja toteuttaminen (valtiovierailut, viralliset matkat, juhlatilaisuudet ym.)
  • Talousesinekamari: kuninkaallisten linnojen esineistö.
  • Käskynhaltijan virasto: kuninkaan käytössä olevat kuninkaalliset linnat ja niihin kuuluvat puistot, puutarhat ja metsät. Myös linnojen siivoaminen ja tietokoneiden ja it-laitteiden toiminta.

Usein jako tapahtuu myös kuningasperheen perhekuntien mukaan. Ruotsissa hovimarsalkan viraston alaisuudessa toimivat kuningas Kaarle Kustaan, kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian hovikunnat. Prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian asioita hoidetaan kuninkaan ja prinsessa Madeleinen taas kuningatar Silvian hovikunnassa.

Tyypillisesti ainakin kruununperijällä on oma hovikuntansa, kuten Ruotsissa. Muiden kuin hallitsijoiden tiimit ovat pieniä ja operoivat osana hovin isompaa kokonaisuutta.

Näin Ruotsin hovi valmistautui kuninkaan juhlaillalliseen viime syksynä!

Hovien avainhenkilöt

Roolit ja tittelit vaihtuvat hovien välillä: Ruotsissa hovin ylin virkamies on valtakunnanmarsalkka, Tanskassa hovimarsalkka ja Norjassa hovipäällikkö.

Edellä mainittujen lisäksi hallitsijan läheisimpiä työtovereita ovat hovin eri osastojen johtajat, yksityissihteeri ja muut henkilökohtaiset avustajat. Jotkut roolit voivat olla kunniatehtäviä, joista ei saa perinteistä palkkaa. Tällainen on esimerkiksi hovinaisen tehtävä Alankomaissa.

Hovien korkeimmalla johdolla on usein työkokemusta puolustusvoimista, diplomatiasta tai julkishallinnosta. Monissa maissa hoveissa näkyy edelleen myös aateliston edustajia.

Ohjausta tulee myös ulkopuolelta. Esimerkiksi ulkomaanmatkat tehdään hallituksen pyynnöstä. Ainakin isoista asioista keskustellaan pääministerin kanssa.

Hovien päivittäisessä työssä moni asia hoitunee autopilotilla, mutta eteen tulee myös uusia tilanteita. Hallitsijan hyväksyntä on ratkaiseva, mutta hän joutuu kuuntelemaan ja konsultoimaan neuvonantajiaan.

Vallankäyttöön liittyvät ongelmat eivät ole vieraita hoveissa. Britanniassa kuningatar Elisabetin puvustajana aloittanut Angela Kelly nousi luotetuksi avustajaksi ja ystäväksi. Hiukan hankalaksi kuvaillun Kellyn on kirjoitettu sittemmin ottaneen mielellään roolin vanhenevan kuningattaren portinvartijana.

Lue myös: Prinssi Harryn elämäkerrassa brittikuninkaalliset kilpailevat ja juonittelevat toisiaan vastaan – 5 väitettä Harryn kirjasta

Luxemburgissa taas suurherttuan hovin työoloja selviteltiin muutama vuosi sitten. Pääministerin tilaama ulkopuolisen komitean raportti oli karua luettavaa: hovin työilmapiiriä kuvattiin pelokkaaksi, ja suurherttuatar Maria Teresan todettiin käyttävän henkilöstöasioissa hänelle kuulumatonta valtaa. Raportti johti suuriin muutoksiin hovissa.

Luxemburgin suurherttuatar Maria Teresa ja suurherttua Henri © Maison du Grand Duc / Sophie Margue

Kuninkaallisten lähipiirin ei sovi vain myötäillä, vaan on kyettävä tarvittaessa puskemaan vastaan ja olemaan ikään kuin auktoriteetti työnantajilleen.

Eri maiden kuninkaalliset myös vetävät rajoja julkisen ja yksityisen välille eri perustein. Ruotsin ja Tanskan hovit ovat olleet avoimia esimerkiksi kuninkaallisista jalokivistään näyttelyiden, dokumenttien ja kirjojen muodossa. Norjan hovi puolestaan ei ole vastaaviin projekteihin suostunut pyynnöistä huolimatta.

Pieni epämääräisyys voi olla sallittua, mutta läpinäkyvyydellä estetään vääränlainen vallankäyttö hoveissa ja annetaan kansalle avoimempi mahdollisuus nauttia kuninkaallista kulttuuriperimää. Moni hovi tekee jo hyvää työtä, mutta myös parantamisen varaa löytyy.

Lue myös: Nämä kuninkaalliset jalokivet Tanskan kuningatar Mary saa nyt käyttöönsä

Tämä oli viimeinen blogipostaukseni Kuninkaallista elämää -blogin alla. Lämmin kiitos kaikille teille lukijoille, jotka olette seuranneet hovielämää kanssani sekä tietysti Seuralle hyvästä yhteistyöstä viimeisen kahden vuoden ajan!

X