Teksti:
Kalle Lähde

Muistan menneiltä vuosilta pari kohu-uutista joissa suomalaiset nauroivat muiden tyhmyydelle. Eräässä katugallupissa lontoolaisia pyydettiin kertomaan missä on Australia. Osa vastanneista sijoitti Australian englannin kanaalin saareksi. Aaahhaaa. Irakin sodan aikana, en tiedä monesko sota, amerikkalaisille virnuiltiin kun kävivät sotaa mutta kaduntallaaja ei silti löytänyt Irakia karttapallolta.

Suomessakin pitäisi tehdä sellainen tyhjänpäiväinen gallup. Kysyttäisiin vaikka Turun ja Tukholman välistä etäisyyttä. Miksikö se olisi hyvä kysymys? Havaintojeni mukaan osa ihmisistä on nykyään niin pihalla että joutuessaan matkustamaan laivalla yön yli toiseen maahan, sen on pakko olla hyvin kaukana.

Katsokaapa iltapäivälehtien ”luetuimmat”. Otsikko joka huutaa rintamalla olleista korsuista seksikouluina, on luetuin. Myös laulajatähtösen ihmissuhdekuviot pääsevät vaivatta luetuimmaksi. Zimbabwen pitkäaikaisen presidentin kotiaresti ei kiinnostanut ketään. Mutta se olikin oikea uutinen. Lukemisen arvoinen. Paitsi että olisin halunnut lukea enemmän asiasta. Mutta joku missi oli paljastanut kaiken ja tilaa Zimbabwelle oli rajoitetusti.

Nuorena janosin tietoa. Missä asun, mikä meininki? Naapurimaat ja mikä meininki? Millainen on maapallo, ympärysmitta ja etäisyydet? Ja jos aikaa jäi, Suosikista luin kuinka Eppu Normaali oli herättänyt pahennusta. Maailma oli hieno paikka elää.

Nyt kompastellaan naama kännykässä ja pää täynnä julkkisten edesottamuksia terapeutin vastaanotolle. Ei ole ahmittu mitään perustietoa mille voisi ihmisyytensä asettaa. Jos elämä pyörii merkkikäsilaukun ja kaikenmaailman idolsien ympärillä niin ”mitä välii” on jollain Zimbabwella tai etäisyydellä Tukholmaan.

Väitän kyllä että sillä on suuri merkitys. Voi tietysti olla että tulevaisuudessa istumme kaikki Louis Vuttonin käsilaukussa ja olemme kaikki idoleita.

Se on hyvä syy tupakoida.

X