Tutustu Hangon sotahistoriaan merikaupungissa – Talvisodan pommitetuin kaupunki evakuoitiin 10 päivässä, kun Hankoniemi vuokrattiin 30 vuodeksi

Hälytyssireeni soi Hangon vesitornissa kello 9.37. Kouluissa oli aamulla laulettu vain virsi ja sen jälkeen lapsia oli käsketty menemään kotiin. Joukko poikia ei malttanut olla kiipeämättä Vartiovuorelle katsomaan, kun viiden kilometrin päässä Russarön linnakesaarta pommitettiin. Ulapalla räiskyi.

Oli talvisodan ensimmäinen päivä.

Iltapäivällä hälytyssireenit alkoivat jälleen soida, Neuvostoliiton pommikoneet lähestyivät kaupunkia. Tällä kertaa ne eivät jääneet meren ylle vaan pudottivat pomminsa Hangonkylään.

Sotaveteraanien rakentamassa rintamamuseossa pääsee tutustumaan Hanko­niemen sotahistoriaan. © Pekka Numminen

Abiturientti Kyllikki Impola oli tulossa kotiinsa sukulaismiehensä Einon kanssa, kun talon porstuaan osui pommi, toinen tuli pihalle. Sisällä olevat säilyivät hengissä, mutta Kyllikki ja Eino menehtyivät. Myös naapurin rouva sai surmansa. He olivat talvisodan ensimmäiset siviili­uhrit Hangossa.

”Lapset ja monet aikuisetkaan eivät vielä tuolloin tajunneet, että sota oli oikeasti alkanut ja pommeilta pitää suojautua. Neuvostoliittohan ei ollut edes julistanut sotaa,” kertoo opas Lenina Rautonen.

Hän vetää Talvisota Hangossa –kävelykierroksia. Opastus alkaa samaiselta Vartiovuorelta kuin missä koulupojat katsoivat jännitysnäytelmää runsaat 81 vuotta sitten.

Pian hankolaiset ymmärsivät, että tosi on edessä. Iltapäivällä tuli ohjeet siitä, että naiset ja lapset pitää evakuoida. Jo talvisodan ensimmäisen päivän iltana pimennetystä kaupungista lähti autoja viemään ihmisiä maaseudulle turvaan.

Rautosen mukaan tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka paljon talvisodan aikana Hankoon jäi ihmisiä. Arvioiden mukaan 8 000 asukkaasta yli 6 000 lähti pois.

Hankolaiset joutuivat tyhjentämään kaupunkinsa kymmenessä päivässä. © Museovirasto

Margariinitehtailija Sanfrid Friisin huvila oli kivitalo ja sen kellaria käytettiin pommisuojana. © Pekka Numminen

Neuvostoliitto esitti aluevaatimuksia – Hankoniemi vuokrattiin 30 vuodeksi

Neuvostoliitto oli esittänyt syksyllä 1939 Suomelle aluevaatimuksia. Niihin kuului Hankoniemen vuokraaminen 30 vuodeksi.

Vieraan vallan sotilastukikohta Suomen maaperältä ei tullut kuuloonkaan, koska Suomi oli julistautunut puolueettomaksi. Stalin jopa ehdotti, että he voisivat kaivaa kanavan Hankoniemen poikki, jolloin tukikohta ei olisi enää Suomen alueella.

Suomi ei Stalinin ehdotukseen suostunut eikä hyväksynyt muitakaan alueluovutuksia.

105 päivää kestäneen talvisodan aikana Hankoa pommitettiin 72 päivänä ja päivissä laskettuna Hanko oli Suomen pommitetuin kaupunki.

Talvisodan aikana Hankoa pommitettiin 72 päivänä. Päivissä laskettuna Hanko oli Suomen pommi­tetuin kaupunki.

Talvisataman ja sinne johtavan junaradan lisäksi vihollisen kohteina olivat erityisesti Mannerin konepaja ja räjähdetehdas Forcit kaupungin laidalla.

”Hankoniemen vuokra-ajan ja jatkosodan tapahtumat ovat hyvin tiedossa, mutta talvisodan ajasta Hangossa on puhuttu vähemmän, vaikka kaupunki joutui tuolloinkin kokemaan kovia.”

Hanko oli stra­tegi­sesti tärkeä, koska siellä oli talvisatama ja sinne tuli junarata. © Pekka Numminen

Talvisodan toisen päivänä risteilijä pakeni

Talvisodan toisena päivänä Neuvostoliiton risteilijä Kirov ja kaksi saattohävittäjää lähestyivät Hankoa, tarkoitus oli tulittaa kaupunkia. Kirov jättäytyi sopivasti Russarön tykkien kanto­matkan ulkopuolelle.

Venäläiset olivat itse aikoinaan rakentaneet Russarön linnoituksen osaksi Pietarin meripuolustusta ja tykkien suorituskyky oli hyvin tiedossa. Tai niin Kirovilla luultiin.

Venäläisten sotilaiden hautausmaa on kaupungin reunamilla. © Pekka Numminen

Venäläiset eivät tienneet, että 1930-luvulla suomalaiset olivat asentaneet tykkeihin sähkösuuntauksen ja tehneet ammuksiin parannuksia, jotka jatkoivat tykkien kantamaa kilometreillä.

Russarö avasi tulen kohti Kirovia ja venäläisten hämmästykseksi kranaatit alkoivat putoilla Kirovin ympärille. Risteilijä vaurioitui ja se joutui nilkuttamaan pakoon.

Neuvostoarmeijan kannalta huonosti päättynyt merihyökkäys jäi ainoaksi laatuaan Hangossa talvisodan aikana.

Hanko on sotahistoriasta kiinnostuneille antoisa kohde. © Pekka Numminen

Venäläisten rakentamia bunkkereita on jopa aivan Hangon keskustassa. © Pekka Numminen

Kolmannes Hangon kaupungin taloista tuhoutui

Talvisodan aikana Hangossa ei ollut käytännössä minkäänlaista ilmatorjuntaa, joten hyökkääjille Hangon pommittaminen oli riskitöntä. Siihen nähden kaupunki olisi voinut tuhoutua vieläkin pahemmin. Siviiliuhrejakin tuli vain kuusi.

Joulukuun puolivälissä Hankoon saatiin yksi 40-millinen Boforsin ilmatorjuntatykki. Sen pelästyttäminä neuvostokoneet nostivat lentokorkeuttaan, joka huononsi osumatarkkuutta entisestään.

Hankoon tuli pommeja siksikin, että Virossa sijaitseviin tukikohtiin paluulennolla olleet koneet pudottivat lastinsa sinne, jos se ei ollut onnistunut varsinaiseen kohteeseen, esimerkiksi Turkuun tai Tampereelle. Pommikuorman kanssa ei kehdattu palata kotiin.

Ennen sotaa lähes kaikki rakennukset Hangossa olivat puisia, siksi tuhot olivat niin suuret. © Museovirasto

Hangon evakuoimista varten autoja tuotiin muualta Suomesta ja jopa Ruotsista. © Museovirasto

Satamalle, radalle ja teollisuuslaitoksille ei kovin paljoa tuhoa saatu aikaiseksi, mutta pääasiassa puusta rakennetussa Hangossa tuhoutui talvisodan aikana 168 rakennusta, kolmannes kaupungin taloista.

Maaliskuussa Hankoa ei enää pommitettu.

”Stalinilla oli jo selvät suunnitelmat kaupungin tulevaisuudelle. Hän halusi säästää Hankoa puna-armeijalle”, kertoo Rautonen.

Hangon evakuointiin annettiin 10 päivää

Maaliskuun 13. päivänä moni hankolainen kuuli radiosta, että rauhan ehtona oli Hankoniemen vuokraaminen venäläisille 30 vuodeksi. Kaupunki oli tyhjennettävä kymmenessä päivässä.

Urakka oli valtava, työtä tehtiin päivin ja öin. Ruotsista saatiin apuun linja-autoja, jotka ajettiin jään yli Vaasaan ja sieltä Hankoon.

Lue myös: Rentoudu lähilomalla Hangossa – Historia ja kesäinen luonto viehättävät matkailijaa