Erilaiset kriisit ovat osa elämää – Miten mielen kriisinkestävyyttä voi vahvistaa? Entä estää pahaan oloon jumittumisen? Lue asiantuntijan neuvot
On harjoiteltu sähkökatkoja, varustauduttu villavaatteilla ja hankittu kaappiin valtava vesikanisteri. Vaikka kaikkeen on varauduttu, mieli ei pysy perässä. Sitä pitää vahvistaa.
Kriisejä on monenlaisia ja ihmiset reagoivat niihin eri tavoilla.
Erilaiset kriisit kuuluvat elämään, mutta ne haastavat mielenterveyden. Miten toimia kriisin keskellä? Auttaako murheiden jakaminen? Näin vastaa 10 kysymykseen mielen jaksamisesta Mieli ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
1. Mitä on mielen kriisinkestävyys?
Mielen kriisinkestävyydellä tarkoitetaan mielen sinnikkyyttä ja joustavuutta. Se kertoo siitä, miten ihminen palautuu vastoinkäymisistä.
Elämään kuuluu haastavia hetkiä ja yllättäviä tilanteita. Kun kriisinkestävyys on hyvä, ihminen ei jää niihin jumiin vaan nousee uudelleen tolpilleen.
Kriisinkestävyydestä puhutaan myös resilienssinä eli psyykkisenä palautumiskykynä. Se ei ole vain yksittäisen ihmisen, vaan myös yhteisön ominaisuus. Se on yhteistä vastuuta toinen toisistamme haastavilla hetkillä.
2. Miksi toisilla henkinen kantti kestää kriisin keskellä toisia paremmin?
Omat aiemmat elämänkokemukset vahvistavat kriisinkestävyyttä. Kun on ennenkin selvinnyt vaikeista paikoista, uskaltaa luottaa siihen, että se onnistuu nytkin.
Ikä ja eletyt vuodet tuovat luottoa tulevaan, mutta osittain kriisinkestävyys rakentuu lapsuudessa. Kun lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa hänestä huolehditaan, hänen mielensä rakentuu turvalliseksi. Kriisinkestävyyttä voi kuitenkin vahvistaa koko elämän ajan.
Milla Vahtila on dokumentoinut taloprojektin kauneimmat ja karvaimmat hetket. © Vahtilan kotialbumi
3. Miten omaa kriisinkestävyyttä voi vahvistaa?
Ensin kannattaa opetella erottamaan toisistaan asiat, joihin voi ja ei voi vaikuttaa. Oma rajallisuus tulee vain hyväksyä, ja olla siinä itselle myötätuntoinen. Kaikkia asioita ei voi hallita, vaikka haluaisi.
Seuraavaksi kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Se lisää hallinnan tunnetta, jolloin ei koe olevansa vain lastu lainehilla. Hallinnan tunne rauhoittaa mieltä ja vähentää ahdistusta.
Vaikka ahdistus on vahva tunne, se ei tarkoita, että kriisin keskellä tulee lamaantua. Tunteilla on aina jotain kerrottavaa. Itsetutkiskelu onkin osa kriisinkestävyyttä, eikä ahdistusta kannata torjua. On parempi kuulostella, mikä lisää ja mikä helpottaa omaa ahdistusta ja alkaa rajata esimerkiksi uutistulvaa sen mukaan.
4. Kannattaako kriisin keskellä sulkea uutiskanavat kokonaan?
Pään pensaaseen laittaminen ei auta, muuten oma mieli voi alkaa tuottaa tosielämää ikävämpää sisältöä. Silmien sulkeminen ikävyyksiltä on tuhoisaa: historiassa on lukuisia esimerkkejä kaameuksista, joihin se voi laajassa mittakaavassa johtaa. Uutistulvaa kannattaa säädellä, sillä se lisää hallinnan tunnetta. On eri asia lukea tai katsoa uutisia kerran päivässä kuin jokaisella taukohetkellä.
Kannattaa valikoida uutiskanava. Sosiaalisessa mediassa voi olla asiaankuulumatonta sisältöä, ja siellä olevat kommentit voivat herättää turhaa huolta.
Nyt on hyvä tunnistaa ne asiat, jotka itseä kannattelee ja pohtia, millaisista asioista saamme elämässä voimia? Niitä kannattaa vaalia. © iStock
5. Miksi kriisissäkin kannattaa huolehtia rutiineista?
Perusterveellisistä elintavoista ja arkirutiineista huolehtiminen rauhoittaa mieltä. Aamulla on hyvä nousta vuoteesta suunnilleen samaan aikaan ja pukeutua, vaikka ei lähtisi kotoa minnekään.
Kriisin keskellä liikutaan, istutaan ruokapöydän ääreen tietyllä tutulla kellonlyömällä ja pidetään koti normaaliin tapaan siistinä. Rutiinit kertovat mielelle, että arki jatkuu kaikesta huolimatta. Ne ovat erityisen tärkeitä, jos perheessä on lapsia.
6. Onko jaettu murhe pienempi murhe?
Puhuminen ja mielen päällä olevien asioiden jakaminen läheisten kanssa helpottaa oloa. Huolten vähättely ei hyödytä ketään, myötätunto ja mukana eläminen auttavat.
Voimme tukea toisiamme vahvistamalla luottoa tulevaisuuteen. Kriisitilanteessa kenenkään olo ei parane, jos lietsoo levottomuutta ja alkaa kyseenalaistaa päättäjien päätöksiä. Suomen vahvuus on aina ollut se, että asiat toimivat. Päättäjämme osaavat hoitaa tehtävänsä ja löytävät ratkaisun vaikeisiinkin tilanteisiin.
Jos lähipiirissä on pelkkiä pahanilmanlintuja, on paras vaihtaa seuraa.
Vanhemmalla ikäpolvella on perspektiiviä katsoa esimerkiksi maailmantapahtumia eri kantilta kuin sukupolvella, joka ei ole koskaan kokenut sotaa. Iäkkäät osaavat löytää menneisyydestä tilanteita, jotka ovat lopulta kääntyneet hyvään suuntaan.
Murehtiminen valtaa helposti mennen tullen mielen. Huolihetki on yksi tapa keskittää murehtiminen tiettyihin hetkiin päivässä. © iStock
7. Miten estää, ettei jää jumiin pahaan oloon?
Itsellä on oikeus surra ja pelätä, kunhan muistaa, että kaikille tunteille on aikansa. Kun seuraava päivä tuntuu valoisemmalta, kannattaa pysähtyä miettimään, miksi niin on ja miten tätä voi lisätä. Mitä tapahtui? Mitä tein tänään eri lailla kuin eilen?
Omaa hyvää oloa kannattaa sanoittaa itselle. Voi kertoa, että nyt minulla on hyvä olla ja minä nautin elämästäni, eikä se ole keneltäkään pois. Moni asia on itsellä hyvin, mutta ne pitää vain huomata.
Kriisissä tulee keskittyä iloa ja mielenrauhaa tuoviin asioihin, sillä ne tuovat voimaa.
8. Saako kriisin keskellä nauttia elämästä?
Ihmiset usein passivoituvat vaikeassa elämäntilanteessa. Juuri kun tarvitsisimme eniten lisävoimia, karsimme arjesta asioita, jotka tuovat meille iloa. Ajattelemme, ettei meillä ole niillä aikaa, ja se aika on pois tärkeämmiltä asioilta.
Kriisissä tulee keskittyä iloa ja mielenrauhaa tuoviin asioihin, sillä ne tuovat voimaa. Mitä kiireisemmäksi itsensä tuntee, sitä tärkeämpi on lähteä jumpalle ja ystävän kanssa kahville, eikä jäädä yksin kotiin jurnuttamaan.
Kun pitää itsestä huolta, pitää samalla huolta yhteisön kriisinkestävyydestä. Kun voimavarat ovat kunnossa, niistä voi jakaa myös muille. Vapaaehtoistyö tuntuu myös omassa hyvinvoinnissa, sillä se lisää tunnetta yhdessä selviämisestä.
9. Voiko kriisiaika olla hyvää aikaa?
Kriisin keskellä kannattaa miettiä, mistä ja millaisena haluaa eletyn ajan muistaa. Haluaako, että elämään jää tyhjä aukko ja pelkkiä tummia sävyjä?
Korona-aikana moni teki selvän ratkaisun ja käänsi ikävät rajoitukset voitokseen. He löysivät asiat, joille heillä ei ollut ennen aikaa. He kuntoilivat, neuloivat, lukivat kirjoja ja kokkasivat. Osa havahtui tekemään arjessaan muutoksia, joilla he saivat näille asioille aikaa myös koronan jälkeen.
10. Riittääkö kriisissä kaikille ammattiapua?
Jokaisen ihmisen hätää pitää kuunnella. Jos oma mieli ei omilla keinoilla rauhoitu, kannattaa hakea ammattiapua. Mitä varhemmin apua hakee, sitä nopeammin tilanne yleensä helpottuu.
Matalan kynnyksen apua voi saada netin ja puhelimen välityksellä. Esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimen suomenkieliselle linjalle voi soittaa numeroon 09 2525 0111 kellon ympäri tai kirjottaa Tukinetin chattiin.
Jos kertaluonteinen apu ei riitä, voi hakeutua kasvokkaisen avun piiriin. Mieli ry:llä on Suomessa 22 kriisikeskusta, joihin voi varata maksuttoman keskusteluajan. Ajan saa yleensä noin viikossa, eikä siihen tarvita lääkärin lähetettä.