Diabeetikko, tunnetko uudet laitteet ja sovellukset? Näistä saat nyt apua diabeteksen hoitoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Uudet apuvälineet diabeteksen hoidossa parantavat elämänlaatua ja hoitotulosta merkittävästi.
Uudet apuvälineet diabeteksen hoidossa parantavat elämänlaatua ja hoitotulosta merkittävästi. © istockphoto
Uudet laitteet ja sovellukset ovat mullistaneet diabetesta sairastavien elämän ja parantaneet hoitoa. Tekniikka tekee hoidosta turvallisempaa ja tarkempaa.

Tekniset sovellukset ja uudet laitteet tuovat yhä enemmän apua diabeteksen hoitoon ja diabeetikon arkeen. Arki voi olla entistä sujuvampaa monin tavoin.

Näin 12 kysymykseemme vastaa Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

1. Miksi käsivarteen kiinnitettävä sensori on mullistanut monen diabeetikon elämän?

Tyypin 1 diabetes on työläs sairaus hoitaa, sillä sitä sairastava on pitkään joutunut pistämään 5–7 kertaa päivässä insuliinia. Lisäksi hän on joutunut tekemään jopa kymmenen sormenpäämittausta päivässä. Suomessa tällä hetkellä käytössä olevan Libre-sensorin avulla muutama mittaus päivässä tai viikossa riittää. Kahden euron kolikon kokoinen laite on myös helppo kiinnittää käsivarteen.

Diabeteksen hoitaminen myös tarkentuu ja on turvallisempaa, kun sairastava tietää koko ajan, missä verensokeri menee. Laitteesta näkee, jos verensokeri on uhkaavan korkealla tai matalalla.

2. Helpottaako sensori läheisten elämää?

Totta kai. Jos kyseessä on diabetesta sairastava lapsi, sensori voi lähettää vanhempien kännykkään tiedot verensokerin vaihteluista. Jos verensokeri näyttää laskevan uhkaavan alas tai ylös, vanhempi voi puuttua asiaan esimerkiksi työpaikalta.

Aikuinen taas voi tarkistaa sensorista vaikka ennen autolla-ajoa, pitääkö hänen tankata hiilihydraatteja. Sensori siis lisää turvallisuuden tunnetta.

3. Ketkä saavat apua insuliinipumpusta tai keinohaimasta?

Apua saavat erityisesti ne tyypin 1 diabetesta sairastavat, jotka eivät monipistoshoidolla pääse hoitotavoitteisiin. Sitä suositaan erityisesti lapsilla, koska heillä insuliinintarve vaihtelee voimakkaasti saman päivän sisällä ja eri päivinä. Siksi heitä on helpompi hoitaa pumpulla kuin pistoksilla.

Keinohaimaksi kutsutaan insuliinipumpun, sensorin ja älylaitteen yhdistelmää, joka verensokeria seuraamalla säätää automaattisesti käyttäjän perusinsuliinitasoa.

Käytännössä sensori lähettää tiedot älylaitteeseen, joka lähettää komennot pumppuun. Pumppu annostelee verensokerin mukaan perusinsuliinia. Keinohaimasta voivat periaatteessa hyötyä kaikki, jotka saavat apua myös pumppuannostelusta. Käytännössä se vaatii hoitohenkilökunnalta erityisosaamista ja on tavallista pumppuhoitoa kalliimpaa.

4. Millaisia muita teknisiä apuvälineitä diabeteksen omahoidossa nykyään käytetään?

Aikaisemmin insuliini pistettiin ruiskuilla. Nykyään ruiskujen sijaan insuliini pistetään näppärillä insuliinikynillä, jotka tekevät annostelusta helppoa.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa voidaan myös käyttää suolistohormonivalmisteita, joita annostellaan insuliinin tapaan pistoksina joko päivittäin tai kerran viikossa.

5. Miksi diabetesta sairastavan kannattaa ladata sovelluskaupasta mobiilipäiväkirja?

Mobiilipäiväkirja tekee diabeteksen seurannasta huomattavasti tarkempaa. Aikaisemmin hoitoon liittyviä seuranta-arvoja kirjattiin käsin paperisiin verensokerivihkoihin.

Nyt tietoja voidaan siirtää automaattisesti verensokerimittarista ja sensorista mobiilisovellukseen. Se tekee hoitoon liittyvien tekijöiden, kuten ruokailun, liikunnan, insuliiniannosten, lääkehoidon ja hiilihydraattien määrän seuraamisesta helppoa.

Lisäksi mobiilisovellukseen voi tallentaa painonseurannan, aktiivisuusseurannan ja verenpainemittausten tuloksia. Tarjolla on monia hyviä sovelluksia, kuten Balance, DiabetesM, Glooko Diasend, myLife ja MySugr.

Diabeteksen hoitoon voi olla apua ruoka- ja liikuntapäiväkirjoista.

Diabeteksen hoitoon voi olla apua ruoka- ja liikuntapäiväkirjoista. © iStock

6. Millaiset sovellukset auttavat elintapojen muuttamisessa?

Säännöllinen painonseuranta auttaa painonhallinnassa, ja siksi itsensä kannattaa punnita säännöllisesti. Avuksi voi ottaa digitaalisen vaa’an, joka on yhteydessä mobiilisovellukseen ja pilvipalveluun.

Silloin painon kehitystä on helppo seurata. Myös verenpaineen kotimittausten seurantaa voi auttaa mittaustulosten tallentaminen pilvipalveluun. Lisäksi sähköisistä ruoka- ja liikuntapäiväkirjoista voi olla apua.

7. Millaisia uusia lääkehoitoja diabeteksen hoitoon on tullut?

Uusien lääkkeiden avulla hoito voidaan suunnitella yksilöllisemmin kuin aikaisemmin, mikä parantaa hoidon tehoa. Lääkkeet ovat myös entistä monipuolisempia. Verensokerin hoitamisen lisäksi voidaan huomioida myös sydän- ja munuaisterveys.

Markkinoille on tullut muun muassa aikaisempaa pidempivaikutteisia ja tasaisemmin imeytyviä perusinsuliineja, aikaisempaa nopeammin imeytyviä pikainsuliineja, uusia suolistohormonipistoksia ja glukoosinpoistajatabletteja.

Vuonna 2023 markkinoille on tulossa myös liian matalan verensokerin hoitoon tarkoitettu nenäsuihke, joka korvaa aikaisemman pistoshoidon.

8. Onko totta, että diabetes voidaan diagnosoida hammaslääkärin vastaanotolla?

Ei. Diabetes diagnosoidaan edelleen joko laboratorion suorittamasta verenglukoosin tai glukohemoglobiinin mittauksesta.

Hammaslääkärin vastaanotolla tehtävä PerioSafe-testi saattaa kuitenkin antaa aiheen mittauttaa verensokeriarvot. Testi tunnistaa suun huuhtelunäytteestä iensairauden tai hampaiden kiinnityskudoksen tulehdussairauden myös silloin, kun hammaslääkäri ei sitä pelkästään katsomalla voi todeta.

Hampaiden kiinnityskudoksen sairaus ja iensairaudet ovat diabetesta sairastavilla muita yleisempiä. Jos suusta löytyy tulehdus, kannattaa käydä mittauttamassa myös verensokeri.

9. Miten tekniikka auttaa diabeteksen ehkäisyssä?

Tekniikka voi auttaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Riskitestit tarkentuvat jatkuvasti, ja niitä voi helposti tehdä myös älylaitteella. Erilaiset mobiilisovellukset tukevat painonhallintaa, terveyttä edistävää syömistä ja elintapamuutoksiin motivoitumista.

Verkossa myydään myös geenitestejä, joilla selvitetään diabetekselle altistavaa perimää. Niiden hyötyä diabeteksen ehkäisyssä tutkitaan esimerkiksi THL:ssä.

10. Pärjääkö vielä vanhoilla hoitokeinoilla?

Kyllä, mutta uusia apuvälineitä ei kannata arastella. Varsinkin tyypin 1 diabeteksessa ne parantavat elämänlaatua ja hoitotulosta merkittävästi.

11. Miten digitalisaatio vaikuttaa vastaanottokäyntien tarpeeseen?

Vastaanottoa ja viestintää oman hoitopaikan kanssa voidaan usein toteuttaa etäpalveluna. Kun diabetesta sairastava joutui ennen käymään paikan päällä vastaanotolla 3–6 kuukauden välein, nykyään monille riittävät harvemmat käynnit; hoitohenkilökuntaa voi tavata verkon kautta.

12. Vaikuttaako digitalisaatio muuten diabetesta sairastavan elämään?

Suuri osa diabeteksen perusohjauksesta voidaan toteuttaa verkossa. Esimerkiksi Diabetes.fi, Terveyskyla.fi, Terveyskirjasto.fi ja Omahoito -palveluista löytyy paljon tietoa.

Lisäksi Terveyskylässä on digitaalisia omahoitopolkuja diabeteksen eri tilanteisiin, kuten painonhallintaan, alkuhoitoon sekä pumppuhoidon ja sensoroinnin aloitukseen. Myös vertaistukiryhmiin kannattaa liittyä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 2/20.

Lue myös: Lääkekokeilu yllätti kakkostyypin diabetesta sairastavan Anjan – Uusi hoito auttoi painonhallinnassakin

Lue myös: Kakkostyypin diabetesta hoidetaan viitenä eri sairautena tulevaisuudessa – Listasimme 7 faktaa diabeteksesta ja sen hoidosta

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X