Aurinkovoiteet ovat vasta kolmanneksi tärkein keino suojautua – Ihotautilääkäri neuvoo, miten suojata iho auringolta

Ihotautilääkäri Liisa-Lotta Kiiski suosittelee kesäisin ulkoilemaan aamuisin tai kello 15 jälkeen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ihotautilääkäri Liisa-Lotta Kiiski suosittelee kesäisin ulkoilemaan aamuisin tai kello 15 jälkeen.
Teksti:
Hanna Vilo

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski Ihosairaalasta vastaa yleisiin kysymyksiin auringon palvonnasta.

1. Miten iho kannattaa suojata auringolta, ettei se pala?

Tärkeintä on välttää oleskelemista pitkiä aikoja voimakkaassa ja kirkkaassa keskipäivän auringossa, sillä silloin haitallisen UV-säteilyn määrä on suuri. Kun aurinko porottaa taivaalta täysillä, on hyvä oleskella varjossa tai sisällä ainakin kello 11–15.

Ulkoilu kannattaa ajoittaa aamuun, iltapäivään tai iltaan. Iho kannattaa myös suojata riittävän peittävillä vaatteilla. Aurinkosuojavoiteiden käyttö on vasta kolmanneksi tärkein keino suojautua auringolta.

2. Mitä vaatteilla suojaamisessa on syytä ottaa huomioon?

Mitä peittävämpi vaate on, sitä paremmin se suojaa ihoa. Kesällä peittävät vaatteet tuntuvat kuitenkin kuumilta eikä niitä tee mieli käyttää. Ilmavat pellavavaatteet voivat kuitenkin toimia hyvin. Pitkähihainenkaan pellavapaita ei välttämättä tunnu kovin kuumalta.

Pitkäaikaista auringossa oleskelua varten on myös hyvä hankkia erikseen UV-suojavaatteita. Lisäksi on hyvä käyttää leveälieristä hattua varjostamaan kasvoja ja korvalehtiä.

3. Onko aurinkosuojavoiteen koostumuksella väliä?

Aikuisilla koostumuksella ei ole kauheasti väliä, tärkeintä on, että voide tuntuu itsestä mieluisalta, jotta sitä tulee myös käytettyä. Markkinoilla on sekä kemiallisia että fysikaalisia aurinkosuojavoiteita. Joissakin voiteissa voi olla myös molemmat.

Kemialliset voiteet imevät UV-säteilyn ja muuttavat sen lämpöenergiaksi. Nämä voiteet imeytyvät hyvin. Fysikaaliset suojat heijastavat UV-säteilyn pois iholta, ja ne jättävät iholle valkoisen pinnan. Alle kaksivuotiaille lapsille suositellaan vain fysikaalisia aurinkosuojavoiteita, muut voivat käyttää kumpia tahansa.

Parasta on hankkia omalle ihotyypille sopiva voide ja vielä kasvoille ja huulille oma voide.

4. Mikä on sopiva ­aurinkosuojavoiteen suojakerroin?

Suurin osa aurinkosuojavoiteista sisältää nykyään sekä UVA- että UVB-suojan. UVB-suoja ilmoitetaan pakkauksessa SPF-arvolla, joka kertoo, kuinka monta kertaa pidempään ihminen voi oleskella auringossa ennen kuin iho alkaa punoittaa. Suojakertoimella tarkoitetaan juuri SPF-arvoa.

Suojakerroin riippuu ihotyypistä ja siitä, miten pitkään auringossa haluaa oleskella. Pääsääntöisesti voi sanoa, että jos iho on vaalea ja palaa helposti, Suomenkin suvessa kannattaa käyttää suojakerrointa 50. Jos taas iho sietää aurinkoa kohtuullisen hyvin, voi käyttää suojakerrointa 30. Korkeamman suojakertoimen käytöstä ei ole mitään haittaa. Ulkomaan lomilla aurinkokohteissa kaikkien kannattaa käyttää suojakerrointa 50.

Apteekista saa nykyään myös lääkinnälliseksi laitteiksi luokiteltuja aurinkosuojavoiteita, joissa suojakerroin on 100. Niitä suositellaan etenkin ihmisille, joilla on jo ollut ihosyöpiä tai niiden esiasteita tai jotka ovat erityisen herkkiä auringon haitoille.

5. ​​​​​​​Minkä verran aurinkosuojavoidetta kannattaa käyttää?

Yleensä ihmiset käyttävät aurinkosuojavoidetta aivan liian vähän, mikä altistaa ihon palamiselle. Sopiva määrä on kasvoille teelusikallinen ja muulle vartalolle pari ruokalusikallista. Kemiallinen aurinkosuojavoide on syytä levittää 15–30 minuuttia ennen uloslähtöä, jotta se ehtii imeytyä ja alkaa toimia kunnolla. Fysikaalinen voide taas antaa suojaa heti levittämisen jälkeen.

Kaikkia aurinkosuojavoiteita on syytä lisätä parin tunnin välein, jos auringossa viettää pitkiä aikoja. Voidetta on hyvä lisätä myös uinnin ja hikoilun jälkeen.

6. Minkä ihoalueiden ­suojaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota?

Tavallisimmin suojaamiselta unohtuvat, ja herkästi palavat, alueet ovat niska-hartiaseutu ja korvalehdet sekä miehillä kalju päälaki ja naisilla rintakehä. Ne kannattaa suojata aivan erityisen hyvin vaatteilla tai aurinkosuojavoiteella.

Ihosyöpiä ja niiden esiasteita kehittyy erityisesti kasvoille, korvalehtiin ja kaljuuntuneelle päälaelle. Lisäksi huulet kannattaa suojata aurinkosuojan sisältävällä huulivoiteella, sillä nekin voivat valovaurioitua.

7. Jos iho pääsee palamaan, miten sitä kannattaa hoitaa?

Auringon polttama iho on tärkeää suojata auringolta niin kauan, että se ehtii kunnolla parantua. Jos ulkona on pakko liikkua aurinkoisella säällä, iho on syytä suojata hyvin vaatteilla. Ihon aristamista voi helpottaa esimerkiksi kylmä suihku tai kostea kääre. Kosteusvoide tai mieto hydrokortisonivoide saattavat rauhoittaa ihoa. Kipuilua voi helpottaa särkylääkkeellä.

8. Miten aurinkoihottuman tunnistaa?

Aurinkoihottuma on yliherkkyysreaktio auringon UV-säteilylle ja siten eri asia kuin ihon palaminen. Aurinkoihottumaa tulee yleensä vain kevään tai kesän ensimmäisinä aurinkoisina päivinä, kun iho pitkän talven jälkeen altistuu taas auringon valolle. Aurinkoihottumaa voi tulla myös ihmisille, joiden iho muuten kestää aurinkoa hyvin.

Tyypillisesti aurinkoihottuma aiheuttaa kutisevia, punoittavia näppylöitä auringolle altistuneille alueille, kuten käsivarsiin tai rintakehään. Se menee yleensä itsestään ohi muutamassa päivässä, eikä välttämättä enää vaivaa uudestaan samana kesänä. Vaikeimmissa tapauksissa oireilu voi kuitenkin jatkua koko kesän.

9. Miten aurinkoihottuman syntymisen voi estää?

Suurin osa aurinkoihottumista johtuu auringon UVA-säteilystä. Siksi iho kannattaa suojata aurinkosuojavoiteella, jossa on korkea UVA-suoja. Sen tunnistaa pakkauksen merkinnästä, jossa UVA-lyhenne on ympyrän sisällä. Kor­kean UVA-suojan tuotteiden pakkauksessa yleensä myös mainitaan, että tuote on tarkoitettu aurinkoherkälle iholle. Siinä saattaa olla englanninkielinen merkintä sun intolerance tai sun allergy protect.

Kaikille ihon suojaaminen aurinkosuojavoiteella ei kuitenkaan riitä. Aurinkoihottumaa voi tullasilti. Silloin ihoa kannattaa altistaa keväällä tai alkukesällä varovaisesti pienissä määrin auringolle. Alkuun muutama minuutti kerrallaan on sopiva aika. Suurimmalla osalla ihmisistä aurinkoihottuma on onneksi hyvin lievä vaiva, joka menee nopeasti ohi. Hankalaan aurinkoihottumaan ihotautilääkärit voivat antaa karaisuvalohoitoa, kuten SUP-valohoitoa.

10. Miten aurinkoihottumaa hoidetaan?

Aurinkoihottuman saa yleensä rauhoittumaan kortisonivoiteella. Jos kutina on voimakasta, sitä voi lievittää myös suun kautta otettavalla antihistamiinitabletilla. Jos niistäkään ei tunnu olevan riittävästi apua, lääkäri voi määrätä vahvempaa kortisonivoidetta tai lyhyen kortisonitablettikuurin.

Lue myös: ”Elän melanooman kanssa päivän kerrallaan” – Läheisten kokemukset johdattivat perheenäiti Jaanan ihotautilääkärille

X