Jännityspäänsärky on piinaava vaiva – Oirepäiväkirja voi auttaa löytämään oireilun juurisyyn, lue neurologin vinkit!

Jännityspäänsärky on harmillinen arjen vaiva, mutta harvoin merkki vaarallisesta sairaudesta. Neurologi Ville Artto HUSista vastaa Seuran kymmeneen terveyskysymykseen.

1. Miten jännityspäänsärky eroaa migreenistä?

Jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity mitään muuta oiretta kuin itse päänsärky. Yleensä se on luonteeltaan puristavaa, tasaista ja symmetristä. Se voi ilmetä kohtausmaisesti tai jatkuvana särkynä.

Keskimäärin jännityspäänsäryn arvioidaan olevan hieman lievempää kuin migreenin aiheuttama kipu. Kun jännityspäänsärkykohtaus on päällä, ihminen saattaa lähteä mielellään ulos kävelemään, koska hän kokee sen lieventävän oiretta. Liike ei siis yleensä pahenna oloa.

Migreeni ei esiinny pelkkänä kipuna vaan siihen liittyy aina myös muita oireita, kuten pahoinvointia, aistiherkkyyksiä, näköhäiriöitä, kasvojen tai raajojen puutumista, puheentuoton haasteita tai muita neurologisia oireita.

Aistiherkkyydet tarkoittavat yleensä sitä, että äänet ja valot pahentavat oloa. Näköhäiriöt taas voivat tarkoittaa esimerkiksi näkökentässä näkyviä sahalaitakuvioita.

Luonteeltaan migreenikipu on yleensä toispuoleista, jyskyttävää ja sykkivää. Usein se on myös hyvin voimakasta. Migreeniä sairastava ha­luaa yleensä olla paikoillaan pimennetyssä huoneessa, koska liike- ja aistiärsykkeet pahentavat oloa.

Lue myös: Jännityspäänsärky vai migreeni? Pitääkö liikunta päänsäryn poissa? Näin hoidat erilaisia päänsärkyjä – Lue lääkärin vastaukset 10 yleiseen kysymykseen

2. Onko jännityspäänsärky vaarallista?

Kaikki päänsäryt ovat hyvin ikäviä vaivoja, jotka alentavat elämänlaatua. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ainoana oireena päänsärky on yleensä vaaratonta. Vain hyvin harvoin päänsärky on merkki jostain vakavasta sairaudesta. On kuitenkin luonnollista, että päänsärky aiheuttaa huolta, ja huoli voi pahentaa vaivaa. Silloin voi olla hyvä käydä lääkärissä selvittelemässä tilannetta.

3. Voiko jännityspäänsärkyä ja migreeniä sairastaa samaan aikaan?

Kyllä. Samalla ihmisellä voi olla sekä jännityspäänsärky että migreeni, ja särky voi johtua yhtä aikaa kummastakin.

Erilaisten päänsärkyjen erottaminen voi olla mutkikasta, ja siksi myös hoito saattaa välillä olla haasteellista. Oireet kannattaa käydä lääkärin kanssa läpi ja selkiyttää, mikä mahdollisesti liittyy migreeniin ja mikä jännityspäänsärkyyn.

4. Mikä jännityspäänsäryn aiheuttaa?

Jännityspäänsäryn syytä ei ole täysin pystytty selvittämään. Perinteisesti on ajateltu, että se johtuu niska- tai puremalihasten jännitystilasta ja henkisestä kuormituksesta. Nykyään kuitenkin ajatellaan, että se ei ole koko totuus.

Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännittyneisyys ja stressi ovat usein mukana aiheuttamassa särkyoiretta, mutta ne eivät yksinään selitä koko oiretta. Todennäköistä on, että taustalla on myös keskushermoston herkistymistä.

Lue myös: Kitke stressi, tasapainota hermostoa ja nuku hyvin – Psykologi antaa vinkit kehon ja mielen rauhoittamiseen sekä kaksi tehokasta harjoitusta

5. Miten jännityspäänsärkyä voi ehkäistä?

Vaikka niska-hartiaseudun lihasjumit eivät yksinään aiheuta jännityspäänsärkyä, ne voivat vaikuttaa omalta osaltaan säryn syntyyn. Siksi erityisesti hyvään työergonomiaan ja riittävään työn tauo­tukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Monissa erilaisissa ammateissa ryhti saattaa päivän mittaan romahtaa, jolloin lihakset kuormittuvat. Esimerkiksi näyttöpäätteen ääressä työskentelevä toimistotyöläinen tai potilaan hampaita hoitava hammaslääkäri voi viettää suuren osan päivästään hieman kyyryssä. Silloin on tärkeää oikaista välillä ryhti. Jos mahdollista, vähintään kerran tunnissa olisi hyvä jaloitella ja verrytellä vähän. Mitä haastavampi työasento on, sitä enemmän taukoja kannattaa pitää.

Lue myös: Niskakipu piinaa – Mikä avuksi niskasärkyyn? Miten kivut voi estää jo ennalta? Näin fysioterapeutti neuvoo

6. Millainen liikunta auttaa ehkäisemään jännityspäänsärkyä?

Kaikki niska-hartiaseudun liikkuvuutta parantavat lajit voivat olla avuksi. Monet pitävät kävelystä ja sauvakävelystä, sillä ne rentouttavat lihaksia ja tyynnyttävät myös mieltä. Lisäksi saliharjoittelu auttaa vahvistamaan niska-hartia-alueen lihaksia ja voi siten auttaa ehkäisemään särkyä.

Liikkeet on kuitenkin tärkeää tehdä oikein, ja siksi harjoittelun alussa on hyvä pyytää ohjausta henkilökohtaiselta valmentajalta tai fysioterapeutilta. Väärin tehtyinä liikkeet voivat jopa lisätä jännityspäänsärkyä.

7. Voiko jännityspäänsärkyyn saada apua fysioterapeutilta tai hierojalta?

Kyllä. Varsinkin fysioterapeuttien ammattitaitoa kannattaa hyödyntää. Fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet voivat rentouttaa ja vahvistaa niska-hartiaseutua.

Työfysioterapeutti taas voi neuvoa, miten työtä voi tehdä mahdollisimman ergonomisesti. Hieronnasta voi olla myös apua. Akupunktiota on tutkittu enemmän migreenikivun lievittämisessä, mutta siitäkin voi olla apua jännityspäänsärkyyn, jos haluaa, sitä voi kokeilla.

8. Miten jännitys­päänsärkyä kannattaa hoitaa lääkkeillä?

Jos jännityspäänsärky on lyhytaikaista, sitä voi hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeenilla. Niitä voi ottaa yhtäjaksoisesti noin parin viikon ajan. Sitä pitempään niitä ei kannata käyttää, sillä lääkkeillä voi olla myös haittavaikutuksia.

9. Missä vaiheessa jännityspäänsäryn takia kannattaa hakeutua lääkäriin?

Jännityspäänsärky on hyvin yleinen vaiva. Vuositasolla siitä kärsii noin kolmannes tai neljännes ihmisistä, naiset hieman miehiä useammin. Suurimmalla osalla ihmisiä vaiva onneksi häipyy melko nopeasti itsestään. Heidän ei tarvitse hakeutua lääkäriin.

Noin 2–3 prosentilla ihmisistä jännityspäänsärky on kuitenkin selkeästi hankalampi vaiva. Jos tuntuu, että vaiva häiritsee arkea ja tavallisia kipulääkkeitä kuluu jo aivan liikaa, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Joskus lääkäri voi määrätä jännityspäänsäryn estoon esimerkiksi vanhan polven mielialalääkettä amitriptyliiniä pienellä annoksella.

10. Miksi ennen lääkärin vastaanottoa on hyvä pitää oire­päiväkirjaa?

Jos kuuluu niihin ihmisiin, joilla jännityspäänsärky on hankala vaiva, oirepäiväkirjaa kannattaa pitää. Lääkärille on apua, että hän saa mahdollisimman luotettavan kuvan särkypäivien määrästä, jotta hän voi määrätä oikeanlaista lääkettä.

Ilman muistiinpanoja ihmisen muisti on epäluotettava. Vain hyvin harva ihminen muistaa ilman päiväkirjaa, montako särkypäivää hänellä on viimeisten kolmen kuukauden aikana ollut. Päiväkirjasta asia on helppo tarkistaa.