Katupölyn aiheuttamat oireet ovat usein hoidettavissa helposti – Lue vinkit!
Keväällä kadut pölisevät ja aiheuttavat oireita perusterveillekin. Hengityssuojain, silmätipat ja nenäkannu kannattaa ottaa käyttöön. Pitäisikö ulkoliikuntaakin kuitenkin välttää?
Katupölyn oireet ovat ennalta ehkäistävissä.
Katupölyn oireet kiusaavat eri tavoin. Miten oireilua voi helpotta? Näin neuvoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
1. Nenä vuotaa ja yskittää, kun katupölyn oireet ilmenevät. Auttaako kasvomaski?
Oikeanlaisesta hengityssuojaimesta on apua, sillä se estää katupölyn kulkeutumisen hengitysteihin. Toivoa sopii, että koronapandemia olisi tuonut rohkeutta maskien käyttöön, sillä se helpottaisi monen elämää.
Ulkoillessa katupölyltä voi suojautua FFP2-luokan kasvomaskilla. Ne ovat niitä pyöreänmuotoisia maskeja, joissa on nenän kohdalla metalliosa, jotta maskin saa tiiviisti kasvoille.
Kirurgiset maskit, joita käytettiin paljon korona-aikaan, eivät ole kovin tehokkaita katupölyä vastaan. Ne ovat kuitenkin tyhjää parempia.
Liikkuessa kannattaa muistaa, että maski lisää hengitysvastusta eli hengittäminen on raskaampaa. Kannattaakin pudottaa liikuntavauhti puoleen.
2. Ketkä voivat käyttää kasvomaskia?
Kasvomaskia voivat käyttää terveet aikuiset sekä sellaiset lievää ja keskivaikeaa astmaa sairastavat, joiden sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja joiden yleiskunto on normaali.
Jos sairastaa muita vaikeita kroonisia hengitys- tai sydänsairauksia, kannattaa keskustella kasvomaskin käytöstä hoitavan lääkärin kanssa.
3. Voiko katupöly aiheuttaa hengenahdistusta perusterveellekin?
Kyllä. Perusterveille katupöly voi aiheuttaa ylähengitysteiden ärsytystä ja samantapaisia oireita kuin astmaa sairastaville, mutta lievempinä: vuotavan nenän ja yskän lisäksi silmät voivat ärtyä, voi tulla limaisuuttaa ja sitä hengenahdistusta.
Allergiaoireita katupöly pahentaa. Samaan aikaan ilmaantuvat siitepölyn kaukolaskeumat eli pähkinäpensaiden, lepän ja koivun kukinta pahentavat allergisten hengitystieoireita. Astmaa ja siitepölyallergioita sairastavilla hengenahdistus voi aiheuttaa hengitysteiden vinkumista.
Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien oireita katupöly voi pahentaa niin paljon, että he joutuvat turvautumaan terveydenhuollon palveluihin.
4. Olisiko antihistamiineista apua?
Antihistamiinilla hoidetaan siitepölyallergioita omahoito-ohjeiden mukaan. Katupölyoireisin antihistamiinit eivät auta. Koska katupölyn kanssa samaan aikaan ilmassa leviää kuitenkin myös siitepölyjä, niin kyllähän antihistamiineilla saa oireilua vähemmäksi.
5. Auttaisivatko silmätipat tai nenäkannu?
Silmätipat vähentävät katupölyn aiheuttamaa silmien kutinaa ja vuotamista. Samoin nenätipoista voi olla apua nenän limakalvoärsytyksen vähentämisessä.
Nenän limakalvojen kosteudesta ja puhtaudesta kannattaa huolehtia erityisesti katupölyaikana, ja siihen nenäkannu on hyvä apu.
Nenän limakalvojen tehtävänä on puhdistaa keuhkoihin hengitettävää ilmaa. Huuhtelu poistaa nenästä limaa ja siihen tarttuneita epäpuhtauksia. Päivittäinen huuhtelu kädenlämpöisellä vedellä, johon on lisätty suolaa, kostuttaa limakalvoja ja auttaa niitä suoriutumaan puhdistustehtävästään.
6. Voiko katupölyn aiheuttamia oireita mitenkään ehkäistä ennalta?
Suosittelen seuraamaan säätiedotuksia ja ilmanlaatutietoja omalla asuinalueella. Katupölykautena kannattaa välttää vilkasliikenteisiä liikenneväyliä ja huolehtia, että katupölyä kantautuu sisäilmaan mahdollisimman vähän.
Oireita voi ehkäistä, tai ainakin vähentää, huolehtimalla astman hoitotasapainosta. Kannattaa noudattaa omahoito-ohjeita ja käyttää astmaan tarkoitettuja lääkkeitä ohjeen mukaan. Astmassa limakalvot ovat pitkäaikaisesti tulehtuneet ja lääkkeiden tarkoituksena on hoitaa tulehdusta. Mitä paremmassa kunnossa limakalvot ovat, sen paremmin ne kestävät ulkoisia ärsykkeitä kuten katupölyä.
Jos kärsii siitepölyallergiasta, on tärkeä hoitaa itseään omahoito-ohjeiden mukaisesti ja huolehtia, että oireita hoitavia lääkkeitä on kotona. Sama pätee tietysti keuhkoahtaumatautiin.
7. Olisiko parempi, ettei katupölykaudella harrasta lainkaan liikuntaa ulkona?
Useiden viikkojen ulkoliikuntatauko voi vaikuttaa fyysiseen kuntoon. Vaihtoehtona on valita liikuntapaikka vähäliikenteisiltä teiltä, metsästä, puistoista ja veden ääreltä. Liikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä, joten ainakin sisäliikunnan määrästä kannattaa huolehtia.
Hengitysliiton selvityksen mukaan hengityssairautta sairastavat siirtyvät pahimpaan katupölyaikaan mahdollisuuksien mukaan mökeilleen tai alueille, joissa on vähemmän katupölyä.
Katupölykausi alkaa, kun lumi ja jää lähtevät. Yleensä katupöly heikentää ulkoilman laatua keväisin noin 3–6 viikon ajan. Kesto vaihtelee eri puolilla Suomea ja siihen vaikuttavat mahdolliset yöpakkaset. Katupölyä päästää poistamaan, kun tienpinnat eivät enää jäädy.
8. Mitä kotona pitäisi ottaa huomioon, jotta katupölyä ei tulisi sisälle?
Kotona kannattaa asentaa hiukkassuodattimet tuloilmaventtiileihin ja ilmanvaihtokoneisiin. Tärkeää on vaihtaa suodattimet valmistajan ohjeen mukaisesti. Myös ajoneuvon ilmansuodattimista kannattaa huolehtia samalla tavoin.
Ikkunatuuletusta ei suositella katupölykautena, ellei sitten asenna pölysuodatinta tuuletusikkunaan. Katupölykautena kannattaa myös välttää pyykin kuivattamista sekä vuodevaatteiden ja mattojen tuulettamista ulkona.
Ennen sisätiloihin tuloa voi ravistella pahimpia katupölyjä päällysvaatteistaan.
9. Mistä katupöly koostuu?
Katupöly koostuu pääosin jauhautuneesta hiekoitushiekasta, tiesuolasta ja tiepintojen kulumisesta johtuvista mineraalihiukkasista. Lisäksi katupöly sisältää erilaisia hiukkasia, jotka ovat haitallisia terveydelle. Tällaisia hiukkasia ovat muun muassa nokihiukkaset, maaperähiukkaset, bakteeriperäiset yhdistelmät ja hienoksi jauhautuneet kasvinosat.
Liikenne tuottaa myös paljon katupölyä, sillä ajoneuvojen jarruista, kytkimistä, moottorista ja nastarenkaista irtoaa niiden kuluessa materiaaleja.
10. Voiko katupöly olla vaarallista?
Tietyille ihmisille kuten sydän- tai hengityssairauksia sairastaville katupöly voi olla vaarallista. Katupölyn kaikista pienimmät pölyhiukkaset kulkevat keuhkojen kautta verenkiertoon ja voivat aiheuttaa tulehduksia ja keuhkokuumetta.
Tiedämme myös, että terveyspalvelujen käyttö lisääntyy katupölyn aikaan, ja että vuosittain noin 1 300 ihmistä menehtyy ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamiin terveysongelmiin.