Helpotusta allergiaan – Nenäsumute ja silmätipat ovat antihistamiinia tehokkaampia allergiaoireiden lievittäjiä

Kiusaavatko jo allergiaoireet? Kysyimme 10 kysymystä allergioiden hoitamisesta ja oireiden helpottamisesta. Näin vastaa proviisori Tatu Hämäläinen Yliopiston apteekista.

1. Siitepölyallergiaoireet iskivät. Mikä avuksi?

Allergiaoireiden hoito kannattaa aloittaa paikallisesti sieltä, missä oireet ovat. Allerginen nuha on tavallisin oire, ja siihen auttaa parhaiten kortisonia sisältävä nenäsumute.

Sumutetta kannattaa käyttää säännöllisesti päivittäin. Yleensä kerta päivässä riittää, koska suihkeet ovat pitkävaikutteisia.

Jos on aiempinakin vuo­sina kärsinyt siitepölyallergiasta, osaa jo hieman ennakoida. Nenäsumutteen käyttö olisi hyvä aloittaa jo hieman ennen aller­giaoireiden ilmaantumista. Vaikka suihke auttaa parissa päivässä, sen teho paranee 1–2 viikossa säännöllisesti käytettynä.

2. Nenäsumutteita on erilaisia. Mistä tiedän, mitä kannattaa käyttää?

Kortisonia sisältävä sumute on kaikista tehokkain. Kortisoni hillitsee allergiseen nuhaan kuuluvaa tulehdusta limakalvoilla. Kortisonisumute auttaa jonkin verran myös allergisissa silmäoireissa.

Kortisonia ei kannata säikähtää. Allergianhoidossa pyritään käyttämään kortisoneja, jotka eivät liiemmin imeydy verenkiertoon vaan niiden vaikutus on paikallinen.

Lisäksi on antihistamiinia sisältäviä sumutteita, jotka eivät ole niin tehokkaita kuin kortisonivaikutteiset. Antihistamiini estää nimensä mukaisesti allergisia oireita aiheuttavan histamiinin vaikutuksia kehossa.

On olemassa myös kromoglikaattia sisältäviä nenäsumutteita. Kromoglikaatti estää myös histamiinin vapautumista, mutta ei kovin tehokkaasti.

Kaikkia nenäsumutteita voi käyttää turvallisesti niin kauan­ kuin on oireita, vaikka koko allergiakauden ajan.

Lue myös: Nenäsumute voi aiheuttaa lääkeriippuvuuta – Irrottautuminen voi olla hankalaa

3. Auttaisiko nenäkannu allergisen nuhan hoitoon?

Nenäkannua kannattaa ehdottomasti käyttää allergisen nuhan lääkehoidon tukena. Se huuhtelee nenän limakalvoja siitepölystä ja katupölystä sekä hoitaa limakalvoja.

Kannattaa olla tarkka siitä, että ei sekoita veteen liikaa eikä liian vähän suolaa. Liika tai liian vähäinen suola saattaa aiheuttaa turvotusta tai kirvelyä limakalvoilla. Nenäkannua ostaessa pakkauksessa tulee mukana mittalusikka.

Nenäkannuun laitetaan jodioimatonta ruokasuolaa. Terveyssuola, kuten pansuola, on tässä tapauksessa tehotonta. Kannua voi käyttää tarpeen mukaan 1–2 kertaa päivässä.

4. Mikä helpottaisi kuivuvia nenän limakalvoja?

Yleisin nenäsumutteiden haitta on juuri limakalvojen kuivuminen ja karstoittuminen. Avuksi kannattaa ottaa nenäöljy, jota saa nykyään apteekista näppäräkäyttöisenä suihkeena. Myös nenäöljyä voi käyttää tarvittaessa pari kertaa päivässä.

5. Mistä tiedän, johtuvatko silmäoireet aller­giasta vai katupölystä?

Se ei välttämättä olekaan kovin helppoa, koska keväällä ilmassa on molempia. Mutta jos samaan aikaan esiintyy nenän tukkoisuutta ja nuhaisuutta, voi siitä päätellä, että silmäoireetkin ovat allergiaa.

Apteekista on saatavilla erilaisia silmätippoja allergiaoireisiin. Silmätipoissa on vaikuttavana aineena joko antihistamiini tai kromoglikaatti. Antihistamiinia sisältävät tipat ovat tehokkaampia ja pitkävaikutteisempia.

Silmäoireet voivat johtua toki myös silmien kuivumisesta tai tulehduksesta. Jos oireet ovat toispuoleisia tai silmissä esiintyy kipua, valonarkuutta, näönheikkenemistä tai voimakasta rähmimistä, kannattaa käydä lääkärillä varmistamassa, ettei kyse ole bakteerin aiheuttamasta silmätulehduksesta.

Lue myös: 10 kysymystä: Kiusaavatko erilaiset silmäoireet? Näin hoidat auringon, allergioiden ja katupölyn aiheuttamia silmävaivoja – Lue silmätautien erikoislääkärin vastaukset

6. Miksi säätää suihkeiden ja tippojen kanssa – eikö olisi helpompi vain napata tabletti?

Moni ajattelee näin, koska suun kautta otettavat antihistamiinitabletit ovat suihkeita ja tippoja helppokäyttöisempiä.

Kuitenkin erityisesti nenäsumutteet, mutta myös silmätipat, ovat tabletteja tehokkaampia allergiaoireiden lievittäjiä, ja siksi hoito kannattaisi aloittaa näillä paikallisesti käytetyillä allergialääkkeillä. Jos ne eivät riitä, hoitoa voi täydentää suun kautta otettavilla antihistamiineilla.

Lue myös: Allergialääkitys helpottaa oireita – 10 vinkkiä: Muista nämä ohjeet siitepölykaudella!

7. Antihistamiini­­tableteissa on valinnanvaraa. Osaankohan valita oikean?

Niitäkin on tarjolla monenlaisia, mutta esimerkiksi tehoerot ovat kohtuullisen pieniä. Väsymys on suun kautta otettavan antihistamiinin yleisin haittavaikutus, mutta nykylääkkeillä sekin on kohtuullisen harvinaista.

Jos haittavaikutuksia ilmenee, kannattaa vaihtaa toiseen valmisteeseen. Antihistamiinit auttavat allergiaoireisiin riippumatta siitä, minkä kasvin siitepöly oireet aiheuttaa.

Antihistamiinit sopivat useimmille, ja useimmat itsehoitoon tarkoitetut antihistamiinit sopivat myös lapsille kuudesta ikävuodesta ylöspäin.

Ikäihmisillä saattaa olla monenlaisia lääkityksiä. Yhteisvaikutuksen allergialääkkeiden kanssa ovat harvinaisia, mutta ne kannattaa tarkistuttaa apteekissa.

8. Voiko siitepölykausi alkaa vaikka maassa on hanki?

Kyllä. On mahdollista, että herkimmät alkavat oireilla jo helmikuussa. Ilmavirtaukset saattavat kuljettaa siitepölyjä pitkiäkin matkoja Baltiasta, Etelä-Ruotsista ja jopa Keski-Euroopasta Suomen eteläosaan.

Oireita voi siis tulla vaikka olisi vielä lunta maassa.

Lepän kukinta alkaa yleensä maalis-huhtikuussa riippuen­ siitä, missä päin Suomea ollaan. Sitä seuraa koivu huhti-touko-kesäkuussa, heinä ajoittuu kesä-heinäkuuhun ja pujo heinä-elokuuhun.

Koivu on Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Koivun kukinnan alkamisen huomaa apteekissa kävijäpiikkinä.

Lue myös: Onko allergiaa pakko hoitaa ja lääkitä? Erikoislääkäri: ”Hoitamaton allergia voi heikentää elämänlaatua yhtä paljon kuin keskivaikea masennus”

9. Mistä allergiaoireet johtuvat?

Allergiassa elimistön immuunipuolustus reagoi liian voimakkaasti sinänsä harmittomaan ulkoiseen tekijään kuten siitepölyyn. Seurauksena alkaa reaktioketju, joka aiheuttaa allergiset oireet.

Siitepöly toimii siis ärsykkeenä, joka laukaisee elimistössä tarpeettoman puolustusreaktion.

Siitepölyallergian oireita ovat muun muassa nenän tukkoisuus, nenän vuotaminen, aivastelu, silmien kutitus, punoitus ja vuotaminen, väsymys, iho-oireet, yskänärsytys, astman kaltaiset oireet kuten hengenahdistus sekä astman paheneminen astmaatikolle.

Taipumus siitepölyaller­giaan on perinnöllistä.

10. Voiko siite­pölyallergiasta parantua?

Allergian hoito perustuu pääasiassa oireiden lievittämiseen. Allergiaoireiden voimakkuus voi vaihdella iän myötä ja lapsena oireiltu allergia saattaa joskus rauhoittua murrosiässä.

Voimakkaasti oireilevaa allergiaa voidaan hoitaa siedätyshoidolla, jossa kasvatetaan elimistön sietokykyä aller­gian aiheuttajaa kohtaan. Siedätyshoito vähentää merkittävästi allergiaoireiden voimakkuutta.

Lue myös: Koivuallergian siedätyshoito entistä vaivattomampaa – Heidi on kärsinyt ikänsä allergiasta: ”Tablettisiedätyksessä parasta on helppous”