Onko D-vitamiini on hyvä flunssalääke? Lue 10 väittämää ravintoaineen terveyshyödyistä

Tämän hetken puhutuin ja kohutuin ravintoaine on D-vitamiini. Perkasimme kymmenen suosittua hokemaa D-vitamiinitrendin huipulta. Mikä on totta ja mikä tarua?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© iStock

Tämän hetken puhutuin ja kohutuin ravintoaine on D-vitamiini. Perkasimme kymmenen suosittua hokemaa D-vitamiinitrendin huipulta. Mikä on totta ja mikä tarua?
Teksti: Nina Sarell

1. D-vitamiini on vitamiineista tärkein

Tarua. Tuskinpa vain. D-vitamiini vain sattuu juuri nyt olemaan muodissa. Välttämättömiä ravintoaineita ei millään voi laittaa tärkeysjärjestykseen; tarvitsemme niitä kaikkia sopivassa suhteessa.

Yhden vitamiinin tuijottaminen on olemattoman huono tapa edistää terveyttä. D-vitamiini on silti välttämätön ja hyvin kiehtova

2. D-vitamiini on luustovitamiini

Totta ja tarua. D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luuston terveydeksi. Todellisuudessa tutkijatkin ovat vielä hieman pihalla siitä, mitä kaikkea D-vitamiinien työlistalle kuuluu.

D-vitamiinit ovat hormonin esiasteita, steroidijohdannaisia. Hormonit taas ovat viestinvälittäjiä, jotka vaikuttavat kaikkialla elimistössä ja ottavat osaa valtavaan määrään erilaisia tapahtumia.

D-vitamiinit osallistuvat muun muassa satojen eri geenien säätelemiseen, ja niiden uumoillaan antavan suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, diabetekselta ja muistisairauksilta.

Lue myös: Pidä luut lujina – 12 faktaa osteoporoosista

3. D-vitamiinin riittävä saanti on vaikeaa

Totta. Tai oikeastaan asian voisi muotoilla niin, että joillekin riittävä saanti on itsestään selvää ja toisille ei. Helpoin tapa pitää D-vitamiinitasot kunnossa on oleskella auringossa. Päiväntasaajalla asuvilla ihmi­sillä veren kalsidiolin eli D-vitamiinin varastomuodon pitoisuudet ovat ympäri vuoden yli 100 nmol/l, kun taas Suomessa riittävää D-vitamiinin saantia on muistettava miettiä erikseen varsinkin talvella.

Saamme D-vitamiinia pääosin kesäkuukausien auringonvalosta, rasvaisesta kalasta ja D-vitamiini­lisällä varustetuista elintarvikkeista sekä vitamiinipillereistä.

4. Suomalaisilla on D-vitamiinivaje

Tarua. Suomalaisten D-vitamiinin saantia on varmisteltu kahdella strategialla: suosittelemalla D-vitamiinilisien käyttöä sekä nestemäisten maitovalmisteiden ja levitettävien ravintorasvojen vitaminoinnilla. Toimenpiteet ovat tepsineet erinomaisen hyvin.

Kun vielä vuosituhannen alussa lähes neljäsosalla suomalaisista veren kalsidioli­pitoisuus jäi alle puutosrajan eli ­50 nmol/l, niin jo vuonna 2011 lähes 90 prosentilla aikuisista taso oli noussut normaaliksi.

Lue myös: Saatko näitä tarpeeksi? Ravitsemusterapeutti listasi suomalaisten yleisimmät ravintoainepuutokset

5. Vegaani tarvitsee D-vitamiinilisää

Totta. Sama tosin koskee muitakin ihmisiä, jotka eivät syö D-vitaminoituja maitotuotteita tai kalaa. Ahkera kalansyöjä saattaa saada tarvittavan D-vitamiinin ruokavaliostaan ilman maitotuotteita, mutta ihan mutkatonta sekään ei ole. Luomumaitoa käyttävän taas on hyvä tietää, että luomutuotteita ei vitaminoida.

Joissakin kasvikunnan tuotteissa kuten kantarelleissa ja suppilovahveroissa on kyllä D-vitamiinia, mutta niitä tuskin kukaan nauttii päivittäin. Monissa vegaanisissa elintarvikkeissa on D-vitamiini­lisäys, ja vegaanin kannattaa pitää tällaisia tuotteita päivittäisellä ruokalistallaan.

Vegaaniruokavaliota noudattavan on viisasta nauttia D-vitamiinia lisänä erityisesti syys-toukokuun välisenä aikana ja mittauttaa D-vitamiinitasot silloin tällöin.

6. D-vitamiini on tehokkainta, kun sen ottaa purkista

Totta ja tarua. Tutkimusten perusteella nyrkkisääntö näyttää olevan, että vitamiinit ovat tehokkaimmillaan, kun ne nautitaan luonnollisessa muodossa ruoan mukana.

Synteettisten ravintolisien teho terveyden edistäjänä on ollut tutkijoille hienoinen pettymys: vitamiinit eivät toimi lääkkeen tavoin eivätkä siis ole kovin ”tehokkaita” – ellei sitten kyse ole vitamiinivajeen korjaamisesta.

Liian matala D-vitamiinitaso on helpoin korjata vitamiinivalmisteella. Ikääntyessä D-vitamiinin riittävä saanti vaikeutuu, ja tähän pulmaan purkkivitamiini on yleensä kätevin ratkaisu.

7. D-vitamiini on hyvä flunssalääke

Totta. Voisi jopa väittää, että tämä on varmaa tietoa! Arvostetussa British Medical Journal -tiedelehdessä julkaistiin erittäin suuri ja kattava tutkimuskooste, jossa päivittäisen tai viikoittaisen D-vitamiinilisien syömisen todettiin pienentävän hengitystieinfektioiden riskiä jopa puolella.

Nyt tulee kuitenkin mutta: tutkimuksessa todettin myös, että satunnaiset isotkaan D-vitamiiniannokset eivät vaikuta sairasteluun. Kun kurkku on jo kipeä, D-vitamiinipurkilta on turha hakea helpotusta. Tämän tempun juju on D-vitamiinin säännöllinen saanti eli ”estolääkitys”.

Lue myös: Stressistä flunssa? Auttaako punahattu-uute, vitamiinit tai uni torjumaan vilustumisen oireet? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen

8. D-vitamiini suojaa koronataudilta

Totta toinen puoli. Viime vuonna julkaistiin muutamia tutkimuksia, joissa D-vitamiinin puutteen ja koronataudin havaittiin olevan jollakin tavalla kytköksissä keskenään.

Syy-seurausyhteys löytyi: mitä matalammat D-vitamiinitasot, sitä useammin Covid-19-tautiin sairastuttiin. Tuloksesta innostuttiin niin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkoi suositella kaikille ikääntyneille ja erityisryhmille normaalia suurempaa 50 mikrogramman D-vitamiinilisää.

Kolikon kääntöpuoli: D-vitamiinitasolla oli merkitystä nimenomaan silloin, kun vitamiinitasoissa on vaje. Jos D-vitamiinitasot ovat kunnossa, lisävitamiineista tuskin on mitään hyötyä.

9. Mitä enemmän D-vitamiinia, sitä paremmat hyödyt?

Tarua. Buumien keskellä on tärkeää pitää pää kylmänä. D-vitamiinilisän turvallisen päiväannoksen yläraja on 100 mikrogrammaa. Tutkimuksissa isot D-vitamiiniannokset eivät ole poikineet lisähyötyjä.

Lue myös: Voiko D-vitamiinin yliannostus tappaa? Vitamiinimyrkytys on harvinainen mutta todellinen riski

10. Kaikki, mitä D-vitamiinista kerrotaan, ei pidä paikkaansa

Totta. Vitamiinit kiinnostavat ihmisiä, ja haluamme niistä uusinta tietoa. Kun tutkittua tietoa muutetaan kansantajuiseksi, tieteen munkkilatinasta tehdään usein liian yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

Mikroskoopin valokeilaan päässeitä hiukkasia julistetaan yksi kerrallaan kaikkiin vaivoihin tepsiväksi ihmelääkkeeksi samalla kun toisten elintärkeiden ravintoaineiden merkitys tipahtaa laidan yli. Usein tietoa myös vääristellään. Ei ole harvinaista törmätä esimerkiksi epämääräisiin terveysguruihin, jotka suosittelevat D-vitamiinia 500–1 000 mikrogramman päivittäisinä jättiannoksina.

Kuten mikä tahansa aine, myös D-vitamiini on liika-annoksina haitallista. D-vitamiinimyrkytyksen oireita ovat heikotus, sekavuus, oksentelu, laihtuminen, ruokahaluttomuus ja veren kalsiumpitoisuuden nousu, joka voi olla pahimmillaan kohtalokas.

Oma D-vitamiinitaso on viisaampaa mittauttaa kuin syödä jatkuvasti valtavia annoksia vitamiinilisiä varmuuden vuoksi – ja kaikkea, mitä lukee, ei kannata uskoa.

Lähteet: Pihlava, Minna (2020). D-vitamiini kytköksissä koronaan. Lääkärilehti 24-33(75),1490. Paakkari, Ilari (2021). D-vitamiini. Lääkärikirja Duodecim. Päivitetty 8.3.2021. Jääskeläinen Tuija (2018). Public Health Importance of Vitamin D: Results from the Population-based Health 2000/2011 Survey. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X