10 kysymystä: Koronavirus leviää - pitääkö koronaviruksesta olla huolissaan? Näin suojaudut oikein

Koronavirus jatkaa leviämistään – pitääkö koronaviruksesta olla huolissaan? Asiantuntijat vastaavat 10 kysymykseen.

1. Pitääkö koronaviruksesta olla huolissaan?

Mitään suurta huolta ei suomalaisten tarvitse kantaa, vaikka tilanne Kiinassa onkin huolestuttava. On todennäköistä, että meillä Suomessakin todetaan lisää yksittäisiä koronavirustapauksia, koska ihmiset matkustavat ja koska meillä käy paljon kiinalaisia turisteja. Todennäköisyys on kuitenkin pieni, että tauti leviäisi meillä.

Seuraamme tilannetta koko ajan ja olemme varautuneita, jos tartuntaepäilyjä tulee lisää. Suomalaisissa sairaaloissa on hyvä valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita.

2. Kuinka laajalle koronavirus on levinnyt?

Suurin osa tapauksista on todettu Kiinassa Hubein maakunnassa ja erityisesti Wuhanin alueella. Lisäksi yksittäisiä matkailuun liittyviä tapauksia on ollut pääosin Aasiassa. Euroopan ensimmäiset tapaukset on todettu Ranskassa, Saksassa ja Suomessa.

Epidemian kestoa on vaikea arvioida tällä hetkellä. Kaikilla epidemioilla on alku, huippu ja loppu. Sitä, milloin tämän epidemian huippu tulee, emme osaa sanoa.

3. Miten koronavirustartunnan voi tunnistaa?

Oireista sitä ei tunnista, sillä oireet ovat samanlaisia kuin missä tahansa hengitystieinfektiossa, eli kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Nykytiedon mukaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on myös vakavasti sairastuneita.

Koronavirusta epäillään, jos on näitä oireita ja jos on oleskellut taannoin Wuhanin alueella Kiinassa tai ollut kontaktissa ihmisen kanssa, joka on sairastunut koronavirukseen. Tartunta varmistuu laboratoriotutkimuksella.

4. Kuinka vaarallinen koronavirus on?

Tämän hetkisen tiedon mukaan näyttää siltä, että koronavirus ei ole niin vaarallinen kuin sen sukulaistauti sars. Vaarallisuutta arvioidaan sen mukaan, kuinka monen sairastuneen tiedetään kuolleen tautiin. Koronavirukseen kuolleita on prosentuaalisesti vähemmän kuin sars-virukseen kuolleita.

Taudin tappavuutta pohtiessa on hyvä suhteuttaa. Esimerkiksi meillä Suomessa kuolee joka vuosi satoja ihmisiä tavalliseen kausi-influenssaan. Usein he ovat vanhuksia ja ihmisiä, joilla on jokin perussairaus.

5. Kuinka koronavirus leviää?

Viruksen leviämistäkin selvitetään parhaillaan. Virus voi tarttua ihmisestä toiseen, mutta leviämisen tehokkuutta ja tartuttavuusaikaa ei vielä tunneta tarkasti.

Tyypillisesti virus voi tarttua lähikontaktissa esimerkiksi pisaratartuntana, kun koronavirukseen sairastunut yskii tai aivastaa.

Verrattuna esimerkiksi tuhkarokkovirukseen, koronavirus ei ole yhtä sitkeä. Tuhkarokkovirukset voivat jäädä huoneilmaan leijumaan ja näin tartuttaa ihmisiä.

Taudin itämisaika vaihtelee. Yleensä oireet ilmaantuvat 5–7 päivän kuluttua tartunnasta. Kaikki tartunnan saaneet eivät saa oireita, mutta ilmeisesti tauti voi ainakin jossain määrin tarttua myös oireettomasta kantajasta.

6. Auttaako kasvosuojus suojautumaan koronavirukselta?

Kasvosuojuksista on aika vähän apua tavalliselle tallaajalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kasvosuojusten käyttöä terveydenhuollon henkilöstölle ja infektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville.
Tehokkain keino suojautua koronavirusta vastaan on huolellinen käsihygienia – aivan kuten muidenkin virusten kanssa.

Pitääkö koronaviruksesta olla huolissaan? Käsienpesu on tärkeää, jos haluaa suojautua pöpöiltä. © ISTOCKPHOTO

7. Tehoaako viruksia vastaan saippua vai käsidesi?

Parasta on pestä kädet saippualla ja runsaalla vedellä. Ei riitä, että vähän huuhtaisee, vaan saippuaa on hierottava huolellisesti kämmeniin, sormiin, sormenpäihin ja -väleihin. Kädet kannattaa kuivata huolellisesti käsipyyhepaperilla tai omalla käsipyyhkeellä.

Hanaa ei kannata sulkea paljain käsin, vaan paperilla tai kyynärpäällä.

Jos saippuapesu ei ole mahdollinen, kannattaa käyttää käsihuuhdetta. Se tuhoaa tehokkaasti erilaisia influenssaviruksia. Norovirukseen käsihuuhde ei kuitenkaan tehoa, sillä norovirus on vastustuskykyinen alkoholipohjaisia desinfioimisaineita vastaan. Noroon tehoaa vain saippua.

Kädet pitäisi pestä aina, kun tulee ulkoa sisään, ennen ruoanlaittoa ja ruokailua, WC-käynnin jälkeen, niistämisen, yskimisen ja aivastamisen jälkeen tai kun on koskenut samoja pintoja kuin sairastunut ihminen.

Jos on itse sairastunut, mikrobien pysäyttämiseksi on hyvä yskiä suoraan nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen.

Lue myös: Muoviset tavarakaukalot ovat lentokenttien pahimmat pöpöpesäkkeet – Finavia otti omatoimisesti käsidesin käyttöön: ”Turvatarkastuspisteessä ei ole mahdollisuutta käsien pesuun”

8. Millainen tautitalvi on nyt tulossa?

Tavallisesti influenssaepidemian huippu ajoittuu helmi-maaliskuulle. Tartuntoja on jo eri puolilla Suomea.

Influenssaepidemian voimakkuutta on mahdoton ennustaa etukäteen. Kaikki riippuu siitä, mikä influenssaviruksen tyyppi on, miten hyvin rokote on osunut kohdalleen ja onko virus kiertänyt täällä jo aiemmin, jolloin monet ovat sille vastustuskykyisiä. Influenssaviruksista A ja B aiheuttavat epidemioita.

Norovirus on tyypillisesti alkutalven sairaus. Sen englanninkielinen nimikin on winter vomiting disease, eli talven oksennustauti. Noroviruksia on useita erilaisia ja siksi se pääsee iskemään helposti. Mitään suurempia sairastumisia ei ole tähän mennessä ollut, mutta paikallisia laitosepidemioita on jo esiintynyt. Esimerkiksi Siilinjärvellä piti sulkea kylpylähotelli joulukuussa norovirusepidemian vuoksi.

9. Vieläkö kannattaa ottaa influenssarokotus?

Jos rokotus on jäänyt ottamatta, se kannattaa ottaa vaikka influenssakausi olisi jo alullaan. Rokote alkaa tehota rokotushetkestä noin kahden viikon kuluttua, kun elimistö on ehtinyt tuottaa vasta-aineita.

Jos tänä vuonna myöhästyi, ensi vuonna kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Kausi-influenssarokotus on ehdottomasti paras suoja sairastumista vastaan, vaikka sen teho ei olekaan sataprosenttinen.

Vaikka ei olisi oikeutettu ilmaiseen influenssarokotukseen, suosittelen rokotusta silti. Sitähän suositellaan myös riskiryhmiin kuuluvien läheisille, ja todennäköisesti jokaisella suomalaisella on läheisenä joku riskiryhmään kuuluva.

Norovirukseen ei ole toistaiseksi rokotetta.

Lue myös: Influenssavirus muuttaa muotoaan – Ovatko tutkijat askelen päässä uudesta influenssalääkkeestä?

10. Miten talvilomareissulla voi suojautua viruksia vastaan?

Paras keino reissussakin on tehokas käsihygienia. Kannattaa kuljettaa mukana pientä käsihuuhdepulloa ja käyttää sitä ahkerasti.

Junissa, lentokentillä ja -koneissa, lomakeskuksissa ja hotelleissa pyörii paljon ihmisiä. Isoissa väkijoukoissa ja joukkoruokailupaikoissa erilaiset virukset leviävät helposti.
Influenssarokote kannattaa ottaa varsinkin silloin, jos aikoo matkustaa talvilomalla jonnekin.

Sekä noro- että influenssaepidemiat ajoittuvat pohjoisella pallonpuoliskolla samaan aikaan. Joten riski saada influenssa- tai norovirustartunta on suuri, menee sitten Lapin tai Keski-Euroopan laskettelukeskuksiin.

Asiantuntijana kysymyksissä 1–6 johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kysymyksissä 7–10 infektiolääkäri Markku Vänttinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Lue myös: Kymmenen kysymystä: Miksi käsienpesu on niin tärkeää?

Lue myös: Uutiset koronaviruksesta levisivät nopeammin kuin itse tauti – ja hyvä niin